Kaksplus.fi

torstai 18. tammikuuta 2018

On rankkaa olla työnhakija

Eikö otsikko kuullostakkin vitsiltä? - Mielestäni kuullostaa, mutta sitä se ei ole.. Rankkaa on olla työtön. Arki ei pyöri minkään muun ympärillä, kuin työnhaun etsimisen merkeissä. Jopa ahdistaa olla työtön, vaikka varmasti monen mielestä olisi parasta vain olla, olla kirjaimmellisesti tekemättä mitään. 

Usein sanotaan, että työttömyys omaa laiskuutta ja saamattomuutta. Mielummin sitä elelisi sossun rahoilla taino nykyään kelan rahoilla. Väitän ainakin, että omalla kohdalla tämä on täysin paskapuhetta. Kyllä minä mielummin olisin töissä ja teinaisin enemmän, kuin että eläisin minimillä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. 
Sanoin kuvaamaton fiilis siitä, että olet käynyt koulut loppuun ja olet vihdoin valmistunut unelmiesi ammattiin. Odotat tulevaa innolla! Mutta odotat ja odotat tulevaa ja mitään ei tapahdu saa kyllä pienen masennuksen aikaan, että kukaan ei halua minua töihin. 

Tulee väkisin pohdittua, että mikä itsessä on vikana, koska yrityksistä huolimatta kukaan ei ota osaksi työporukkaansa. 

Työhakemusten kirjoittaminen on tuskaa ja sitä saa tehdä hikipisarat otsalla sekä palakurkussa, kun mikään ei näytä työhakemuksissa hyvältä. Yrität erottua edukseen, mutta lopulta huomaatkin, että olet varmasti sitä samaa massaa mitä työnantaja ei todellakaan halua osaksi työyhteisöä. "Olen reipas, positiivinen sekä oma-aloittenen. Tulen kaikkien kanssa toimeen." Vaikka tätä olenkin vältän sen kirjoittamista työhakemukseen. Mutta jostain syystä huomaan tuon lauseen aina löytyvän hakemuksestani. Se, että sinulla on erittäin paha lukihäiriö ei edesauta työhakemusten kirjoittamista. Se kynnys mikä on lähteä kirjoittamaan, kun tietää että virheitä tekstistä löytyy lukematon määrä. Eihän sellainen teksti saa edes työpaikkaa kiinnostumaan. No tässä on onneksi perhe ja ystävät auttanut ihan hirveästi.
Työhaastattelut on myös yksi helvetti. Jos jostain kumman ihmeen kautta olen päässyt työhaastatteluun niin sekös vasta jännittää. Ennen työhaastettelua istun vessassa tunnista toiseen. Puren kynnet, koska jännittää. Menen työpaikalle positiivisin asentein ja iloisena. Mutta silti paikkaa ei heru minulle, aina on joku parempi, kuin minä joku jolla on enemmän kokemusta kuin minulla. Tämä masentaa. Ei tekisi mieli yrittää enää uudestaan. 

Miten ikinä voin saada työkokemusta, jos kukaan ei minua ota? En mitenkään.. 

Olen ollut vuoden työttömänä ja tällä hetkellä olen työkokeilussa työkkärin kautta. Odotukset olivat kovat, että jos työpaikka sieltä irtoaa niin hypin ja kiljun onnesta. No työpaikkaa sieltä en saanut. Mitä tein väärin? Nyt mietin, että mitäköhän sitä seuraavaksi tekisi. Muutama työhaastettelu on edessä, onneksi. Mutta silti stressaa, koska en halua taas kotiin. Haluan elää normaalia arkea, haluan tehdä töitä. Olen valmis tekemään töitä. 

Olen kateellinen kaikille kenellä on työpaikka, ei nimittäin ole tänä päivänä itsestään selvyys. Tsemppiä kaikille, jotka painivat saman asian kanssa. Kokemuksia voi laittaa kommentti boxiin tulemaan! 

-Tanja 

keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Apua akneen apteekista

Ne ketkä seuraavat mun instagram- tiliä ovatkin jo kuulleet näistä tuotteista. (@Kauniskaruselliblogi). Oonkin muutamaan otteeseen kirjotellut, kuinka paha akne mulla on ollut. Apua ei ole tuntunut löytyvän mistään. Joten olin jo melkein luopunut toivosta saada hyvää ihoa. Olin käynyt jo ihotautilääkärillä "hakemassa" Roa kuuria mun kasvojen akneen, mutta sivuoireet kuullosti aivan järkyttäviltä niin en ihan oikeasti uskaltanut ainakaan vielä kuuria ottaa. Joten päätimpä testata taas jälleen kerran apteekin tuotteita. Olin erittäin skeptinen tähän ryhtyessäni. Olin varma rahojeni menevän harakoille. 

Toisin kävi ja ihoni alkaa pikku hiljaa paranamaan, enää ei ole ainaisia finnejä pitkin poikin kasvoja! JIPII! Satunnaisia kyllä tulee ja flunssassa huomasin, kun kasvojen ihonhoito jäi minimiiin, eli en hoitanut ollenkaan niin muutama isompi finni pääsi tupsahtamaan kasvoille. Joten näinkin hilpeissä tunnelmissa halusin myös tänne blogin puolelle tuoda nämä kasvojen hoitotuotteet. 


KASVOJEN PUHDISTUKSEEN
Käytän syväpuhdistavaa geeliä. Joka toimii niinkin yksinkertaisesti, kuin puolikas pumppaus sormenpäille ja hellävaraisesti pyörivillä liikkeillä hieroen kasvojen iholle, välttäen silmänympärys ihoa. Sitten sormenpäitä kostutetaan ja hierotaan uudelleen pyörivinliikkein ja geeli alkaa pikkuhiljaa vaahtoamaan. Sitten vain geelin pesu ja kasvojen kuivaus. Tätä toistetaan aamuin illoin. 

Vaikka tuote on akne iholle tarkoitettua niin tuote ei kuivata lainkaan ihoa, joka oli suuri yllätys. Pesun jälkeen kasvoja ei kiristä yhtään, joka on yleensä ennen ollut suuri ongelma. Tuntuu, että kasvot halkeilisi kuivuudesta, vaikka tuotteesta on luvattu ettei se jätä kuivaa tunnetta kasvoille. Voisin vain hehkuttaa tätä tuotetta! Hintalaatusuhde on myös hyvä, vähän päälle 11e Apteekista. 

Tuote selostus suorjaan purkin kyljestä: Syväpuhdistava geeli rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle. Sisältää salisyylihappoa, joka ehkäiseeepäpuhtauksien syntymistä. Syväpuhdistaa ihohuokoset ja tekee ihosta puhtaan ja raikkaan. Käytetään aamuin illoin saippuan asemasta. 

KASVOJEN PUHDISTUKSEN JÄLKEEN
Geelipesun jälkeen viimeistelen kasvot kasvovedellä. Tätä en suosittele lähellekkään  silmiä pelkkä haju alkaa jo kirvelemään silmiä. Haisee siis tosi voimakkaasti alkoholilta. Mutta tuo todella raikkaan olon kasvoille. Hintaluokka aika sama, kuin puhdistus geelissä, eli noin 11e Apteekista.

Tuote selostus suoraan purkin kyljestä: Kasvovesi hoitaa ja ehkäisee epäpuhtauksia. Ehkäisee bakteerien kasvua, poistaa liikaa talia ja tekee ihosta puhtaan ja raikkaan. Sisältää salisyylihappoa, joka kuorii kuollutta ihosolukkoa ja ehkäisee ihohuokosten tukkeutumista. Käytetään ongelma -alueilla aamuin ja illoin. 
KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN LOPPUSILAUS 
Tiedätte varmasti miltä tuntuu olla todella skeptinen jostakin tuotteesta tai asiasta. Olin todella skeptinen tämän rasvattoman perus geelin voimasta. Mutta, kun on todella epätoivoinen niin varmasti on valmis kokeilemaan kaikkea niinkuin minä olin. Onneksi kokeilin tätä epätoivon voimalla, koska tästä en tule varmasti luopumaan koskaan! Akne alkoi vähenemään silmissä. Käytin tuotetta aamuin illoin kahden kuukauden ajan ja päätin kokeilla "tavallista kasvoivoidetta" ja öljyä ja kasvoni suoraan sanotusti räjähti käsiin. Nyt olen taas palannut tähän ja ihoni alkaa taas paranemaan. 

Rasvaton geeli, hmm kyllä se vain silti kosteuttaa todella hyvin pintakuivaa ihoani! Tästä postauksen vinkkivitonen kaikille! Tätä saa kahdessa eri koossa, pienempi noin, vähän reilu 5e ja isompi vähän reilu 8e Apteekista. 

Tuote seloste suoraan purkin kyljestä: Apobase Hydrogel on rasvaton ja nopeasti imeytyvä geeli päivittäiseen käyttöön koko vartalolle. Kevyt ja riittoisa pikakosteuttaja. 

  • Rasvaiselle ja sekaiholle
  • Kasvoille, akneiholle, meikin alle ja parranajon jälkeen
  • Auringonoton jälkeen
  • Ei jätä ihoa tahmeaksi
  • Hajusteeton ja parabeeniton

Nyt te varmasti mietitte miksi olen ollut niin skeptinen tälle geelille, kun purkin kyljessä lukee oikein, että akneiholle. NO MITEN TÄMMÖINEN YLEISGEELI VOI OIKEASTI TOIMIA? Samakun Aqualan L:ssä lukee " sopii meikin poistoon/vartalon pesuun, koko vartalon kosteutukseen" ja melkeimpä hiusten pesuun myös. 

Toivottavasti saitte jotain vinkkivitosia tästä postauksesta itse ainakin ihan super tyytyväinen näihin tuotteisiin, enkä oikeasti luovu näistä varmaan koskaan! 

-Tanja 

torstai 4. tammikuuta 2018

NYT OLET ISÄPUOLI, ONNEA! VAI OLETKO SITTENKÄÄN?

Minä olen äiti, mutta mikä on äidin miesystävä? -Äidin poikäystävä, isä, isäpuoli vai kutsutaanko häntä vain ihan etunimellä perheessä?

Ystäväni heittävät usein vitsillä miehelleni ja minulle "Onnea sinusta tuli isäpuoli, koita jaksaa!" Heh hauskaa sinäänsä. Jos asiaa alkaa tarkasti miettimään niin herää kysymys mikä on oikeasti isäpuoli?

Aloin miettimään asiaa tarkemmin, koska asia rupesi vaivaamaan minua jollain asteella. En halunnut tuoda miehelleni ahdistusta isäpuolen roolista, koska olihan meidän suhde todella tuore. Miehelläni ei ole lapsia, joten hänhän ei ole elänyt perhe-elämää. Aluksi en uskaltanut/viitsinyt käydä edes suihkussa, jos lapseni ei nukkunut. Ettei vain mieheni joudu lapsenvahdiksi. Tunsin todella pitkään tunnetta: minun lapseni, minun vastuuni. Enhän voi toiselle sysätä vastuuta varsinkaan, kun ei ole hänen oma lapsi kyseessä. Emmehän asu edes saman katon alla. Pitkän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että meillä ei ole isäpuolta. Kun joskus toivottavasti saamme yhteisen lapsen, tulee hänestä myös isänä olemisen lisäksi isäpuoli. Tällä hetkellä hän on toinen aikuinen sekä myös turvallinen aikuinen lapselleni, jota kutsumme hänen etunimellään.

Olen iloinen, että olen löytänyt miehen, joka välittää minun lapsestani ja on valmis olemaan perheessämme se toinen turvallinen aikuinen. Tämä on kaikille meille uusi tilanne ja siksi etenemmä hiljaa ja varoen. 
Kuinka pieni asia voikaan tuoda epävarmuutta? Näköjään todella pieni.
Haluaisin kuulla teidän tarinoita isä/äitipuoleksi tulemisesta, jos näin voi asian ilmaista. Milloin sinun mielestäsi on isä/äitipuoli? Miltä sinusta on tuntunut, jos sinulla on ollut isä/äitipuoli?


-Tanja

torstai 14. joulukuuta 2017

SE JOKA VUOTINEN HELVETTI, JOULUPAKETIT

Tänä vuonna paketit jäi minimiin ja suurin osa lahjoista on myös saatu goodiebagin muodossa, viime viikonlopun blogipikkujouluissa, (josta tulee postaus ihan erikseen.) 
No miten voi olla mahdollista, että aina kaikkien muiden paketit näyttää niin täydellisiltä ja ihanilta? Erittäin hyvä kysymys, koska ne paketiti jotka mä olen paketoinut ei todellaan näytä sellaisilta, kuin kauppojen ikkunoissa tällä hetkellä pyörii joululaulujen tahtiin.
Vuosi sitten paketoin Tigerin glitter joulupaperiin ja tuskastelin, kun teipit ei pysynyt kiinnni paperissa ei sitten millään! Tänä vuonna ajattelin olla fiksu ja ostaa ruskeaa paperia, koska luulisi siihen pintaan tarttuvan hyvin. En löytänyt ihan sellaista ruskeaa paperia, kun olin ajatellut joten otin vastaavaa. VIRHE! Ei ne teipit tarttunut tänäkään vuonna, vaikka kuinka yritin! Hermot, hermot ja hermot. Nyt on lahjat paketissa ja voin huokaista helpotuksesta. Ensi vuonna joko en paketoi lainkaan tai käytän ihan tavallista joulupaperia.
Joten pahoittelut taas niille, jotka lahjat saa niin tuota teipin ja narun määrää! Nyt voin mennä hikikarpalot otsalla nukkumaan ja todeta, että onneksi tämä urakka on taas tältä vuodelta ohi! 

Pidätteko te paketoinnista ja onnistutteko paketoinnissa? 

Joulun odotuksia kaikille! 
-Tanja

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

En käytä lapseni joululahjoihin satoja euroja,miksi?

Joulunalla on moneen facebook ryhmään tullut kyselyitä paljon jokainen aikoo käyttää rahaa lapsen/lastensa joululahjoihin. Joillakin on niin isoja rahasummia, että melkein kauhistuttaa. Koska minähän en lapseni leluihin laita satoja euroja. Ja mielestäni minulla on siihen myös erittäin hyvä syy, vaikka en koe, että pitäisi olla mitään syytä siihen ettei aijo ostaa sadoilla euroilla lapsilleen lahjoja. Jokainen päättäköön rahasummansa itse, jonka haluaa lahjoihin käyttää. 
Tämä minun pikku taap..ro..ni.. Jep, kyllä olin kirjoittamassa taapero!! Hah, aika menee niin nopeasti. Eihän lapseni ole mikään taapero enää. ..Lapseni ei kohtele tavaroitaan kauniista. Ei todellakaan niinkuin tavaroita/leluja pitäisi kohdella. 

Lelut menevät rikki, koska niitä heitellään, purrraan ja rikotaan tahalleen. Eihän mikään esine kestä kaltoinkohtelua. Kirjat silputaan, pelit purraan ja imeskeellään sekä kaikki piirustukset on pakko repiä ym. 

Juuri joitakin viikkoja sitten meni IKEAN lelukeittiö rikki. Moni kysyy, että miten tämä on mahdollista? Voin vastata yhdellä sanalla, helposti. 
En koe tarvetta ostaa lapselleni lahjoja, kun hän kirjaimmellisesti silppuaa kaiken. Ei raha kasva puussa, eikä uudet lelut ole halvimmasta päästä. Tällä äidillä on ainakin sellainen olo, kun jotain ostan tiedän heittäneeni rahani suoraan roskikseen. Rahalle on meidän perheessä muutakin käyttöä. 

Nyt joku varmasti miettii, eikö meillä ole leluja, kirjoja tai pelejä. Kyllä meillä on, mutta en tule ostamaan niitä lisää älyttömiä määriä. Rikkinäisiä leluja,kirjoja heitän tasasin väliajoin pois, ROSKIIN! Ja jos uusia olen ostanut olen ne ostanut kirpputorilta. 

Moni lelu on äidin lukkojen takana ja niillä saa leikkiä vain, kun joku on vahtimassa leikkejä. Muuten pikkulegot häviävät tai barbien käden lähtevät irti rajuissa leikeissä.  
Onko teillä kotona tälläisiä pikkutuholaisia? Ostatteko paljon lahjoja lapsillenne? 

Kaikille kuitenkin ihanaa joulun odotusta ja kivoja shoppailu sekä paketointi hetkiä! 

-Tanja

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Elämää aikuisiän aknen kanssa

Ihoni alkoi kasvoista voimaan huonosti. Ajattelin asiaa, että kyllä se siitä kohta rauhoittuu, kun saamme kasvohoitojen laitehoidot käytyä. Luulin, että ihoni vain reagoi kasvohoitoihin joita tehtiin paljon. Iho ei rauhoittunut millään, ennemminkin vain paheni.

Luin jostain, että ehkäsykapseli voi tuoda mukanaan aknen. Poistatin kapselin 2016 joulukuussa. Kapseli minulla oli kerennyt olla 2,5-vuotta. Poistatin kapselin käsivarrestani, koska ihoni oli siinä kunnossa, että en voinut edes puhua isojen ja kipeiden paiseiden takia. Mitkään kotikonstit tai ihonhoitotuotteet eivät auttaneet. Söin kapselin aikana yhden antibiotti kuurin ja sain reseptillä täsmävoiteen kasvojen alueelle, ei tulosta. Poistatettuani kapselin söin uudestaan antibiottikuurin sekä taas sain täsmävoiteen kasvojen iholle. Vaihdoin e-pillerini, joiden piti auttaa ihoani. Mutta tämäkään ei auttanut. Kehoni meni vain enemmän sekaisin uusista e-pillereistä. Kesän alussa vaihdoin taas e-pillerit, eikä tästäkään poikinut mitään tulosta.

Alle viikko sitten varasin terveystaloon ihotautilääkäärille ajan. Kävin eilen ihotautilääkärin puheilla ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että on aloitettava lääkekuuri, jos haluan aknesta eroon. Hän ei nähnyt muuta vaihtoehtoa, jos haluaisin aknesta eroon. Joten olen menossa verikokeisiin vielä tarkistamaan, että onhan maksa-arvot sun muut kunnossa lääkekuuria varten, jos on todennäköisesti aloitamme kuurin, joka on todella rankka keholle.

Mikään ei voi sanoin kuvailla sitä tunnetta, kun ihmiset katsovat ulkona/töissä sekä oman kerrostalon hississä ja ihmettelevät ääneen ihoni kuntoa. Viimeisessä työharjoittelussani en voinut viimeisinä viikkoina käyttää meikkivoidetta kasvoillani, koska kasvoni olivat niin kipeät, että ensinnäkin meikkivoiteen levitys tuntui todella pahalle kasvoissani. Jos tämä tuntuisi pahalta entäs meikin pois peseminen? Tuntui erittäin kipeältä. Piti nukkua selälleen, koska kasvot eivät saaneet osua tyynyyn, koska muuten saattoi tirahtaa muutama kyynel kivusta.

En omaa huonoa itsetuntoa, mutta ei akne ainakaan parantanut itsetuntoani. Olin juuri eronnut ja totesin ystävälline, että en ikinä tule tämän näköisenä löytämään miestä, kuka haluaisi rupikonnan? Tällä hetkellä olen ihan sinut ulkonäköni kanssa, olen varmasti tottunut punoittavaan finniseen ihooni, mutta ulkopuoliset eivät välttämättä ole. Ja ulkopuolisille ihoni varmasti näyttää todella pahalta ja siltä, että en hoitaisi ihoani. Kävelin kaduilla ilman meikkiä, kävelen nyt ja kävelen jatkossakin.

Aknessani on ollut pahoja hetkiä sekä vähän lievempiä hetkiä, mutta punaisten arpien lävitse ei näe ihon todellista kuntoa. Peilistä iho näyttää pahalta, mutta käsin koskettelee ihoa tuntee todellisen tilanteen. Ja välillä olen ystävällinekin soittanut innoissani, että tänään mun iho on paremmassa kunnossa, toivo heräsi että ehkä ensiviikolla vielä paremmassa kunnossa. Mutta yleensä se jäi vain toiveeksi.

Haluan  toivottaa todella paljon tsemppiä kaikille, jotka painii aknen kanssa!


-Tanja

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

PIKKUNORSU JULISTEET OLIVIAN HUONEESEEN

Pitkään olen haavelluit Olivian huoneen seinille jotain väriä. Olin ostanut aikoja sitten jo värilliset kehykset Olivian huoneeseen, mutta taulujen sisällöt olivat vielä hukassa. Mitä haluan? Jotain yksinkertaista, koska taulujen kehykset ovat värikkäitä. 

Tutustuin Pikkunorsun tarjontaan heidän nettisivuillaan. Vaihtoehtoja oli miljoona mitä kehyksiin olisin halunnut laittaa, mutta silti päädyin näihin kahteen. Tuikituiki tähtösen sanat siksi, koska se on Olivian lempi laulu aina iltaisin ennen nukkumaan menoa. Sekä ainutlaatuisen vain siksi, koska itse pidän kyseisestä kappaleesta. Onhan oma lapsi ainutlaatuinen! 
Taulujen paikat etsivät vielä ehkä omaa paikkaansa niinkuin kaikki muukin neitokaisen huoneessa. Neidin huone on ollut kesken nyt yhden ikuisuuden, mutta josko saisimme kesäloman aikana sen valmiiksi. Valmiista huoneesta voisin tehdä postauksen jossain vaiheessa, kun kaikki olisi valmista, en kyllä uskalla luvata yhtään milloin huone tulee olemaan valmis, mutta toivoa on saada se kesän aikana valmiiksi. 

Uskoisin, että meille kotiutuu vielä muutama Pikkunorsun juliste myös pienempinä. Tälläkin hetkellä meillä on olohuoneessa postikortin kokoinen kehys, jossa on ihana teksti "Meidän perheessämme.." Pikkunorsulla on laaja valikoima julisteita, suosittelen käydä katsastamassa, jos olet miettinyt jotain yksinkertaisen hienoa seinille. Itse ostin myös kummitytölle 1vuotis lahjaksi yhden julisteen ja taisi olla tykätty lahja. 
Instagramiin @kauniskaruselliblogi on tulossa arvonta vapaa valintaisesta julisteesta. Siellä on tarkemmat osallistumisohjeet. 
Nyt lähden nauttimaan kesäisestä säästä, oikein ihanaa kesää jokaiselle!  


-Tanja 

*Yhteistyössä Pikkunorsu

tiistai 9. toukokuuta 2017

Olkoon tämä blogin uusi alku!

Ompas yllättävän vaikeaa palata tänne blogin puolelle kirjoittelemaan viimeaikaisia fiiliksiä pitkän tauon jälkeen. Blogi on ollut mielessä melkein päivittäin, mutta en ole vain saanut aikaseksi kirjoitettua tänne mitään. Pää ollut ihan sekaisin, tekstien aiheita olisi muutama kappale tuolla takaraivossa, mutta miten saan ne tänne blogin puolelle asti? Onkohan aika ryhdistäytyä blogin parissa vaiko jättää koko blogin kirjoittaminen sikseen? 

Melkein kahden kuukauden blogitauko olisi tämän postauksen jälkeen ohitse. Tuleeko seuraava postaus taas kahden kuukauden päästä? Täytyy kyllä myöntää, että nyt kun lähdin avaamaan bloggeria niin tuli hyvä mieli. Tätä kirjottaessakin melkein hymyilen, tästä tulee hyvä mieli, kun saa rustata tekstiä, vaikka mitään sen suurempaa asiakaan ei olisi. Aikaisemmin ehkä otin tressiä siitä, että käviät pitäisi olla sitä ja tätä, nyt tauon jälkeen nautin tästä taas ehkä hitusen enemmän, ihankuin olisi palannut lähtöruutuun. Käviät ovat hävinneet joten aloitan melkeimpä alusta koko sotkun kirjoittamisen. 
Tämä kevät on ollut uuden opettelua ja niin sanotusti uuden alku. Voisiko blogikin kokea uuden alun? Ainakin yritän antaa vielä yhen mahdollisuuden tälle blogille. Koska niinkuin alussa totesin nyt kun on saanut sormet syyhyämään niin huomaan kuinka tästä tykkäänkin. Miksi se on ollut niin vaikeaa avata se kone ja alkaa näpyttelemään? 

Olen kevät/kesä ihmisiä, joten ehkä tämä auringonpaiste saa minut ryhdistäytymään ja kulkemaan taas kamera kädessä ulkona! Toivon ainakin näin. Onko muilla bloggaajilla ollut välillä vähän ristiriitaisia tunnelmia blogin kanssa? Kirjoittaako vaiko eikö kirjota? 
Kaikessa kokonaisuudessaan me voidaan Olivian kanssa erittäin hyvin, arki on tasaista ja niin sanotusti normaalia. Kannattaa seurata blogin instagramia @Kauniskaruselliblogi Sinne tulee päiviteltyä melkeinpä päivittäin meidän arkea! 

Olkoon tämä siis uusi alku blogille! 
Ihanaa aurinkoista päivää teille! 

-Tanja