Kaksplus.fi

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Uunijäätelö

Olettoko koskaan maistanut uunijäätelöä nyt on oiva mahdollisuus testata ja maistaa. 


Kuva ennen uuniin menoa.

Ihan mitä keksejä vain itsehaluaa laittaa
1 litra jäätelöä ( mulla oli vanilija jäätelöä. ) 

Jäätelökeksien päälle. 

6 kananmunan valkuaista
3dl sokeria
2tl maissitärkkelystä
1 1/2tl omenaviinietikkaa tai sitruunamehua

Vatkaa kovaksi vaahdoksi

Levitä marenki jäätelön päälle niin että ei ole missään reikiä tai jäätelö sulaa. 

Uuniin noin 200 asteeseen n. 1-5min riippuu uunista. Kannattaa vahtia uunin vieressä, uunijäätelö on valmis kun marenki on vähä rusehtavan värinen päältä. 

Itse puolitin ohjeen, monia eritapoja tehdä tätä. Itse laitoin enemmä sitruunaa, joten marenki maistui sitruunalta! 



lauantai 30. elokuuta 2014

#kutsumua


Jokainen itse tietää mitä on tehnyt väärin, ja toivon että jokainen miettii omaa käytöstään. 

Itse olen ollut kiusattu sekä kiusaaja. 
Muistan jokaisen sanan mitä minusta on sanottu, sekä henkilön kuka sen on sanonut. Koskaan en tule tätä unohtamaan. 

Kiusaajana en muista kenestä olen mitäkin sanonut. En muista henkilöitä taikka mitä pahaa olen heille aiheuttanut. 

Näin se vaan menee kiusaaja ei muista mutta kiusattu muistaa. 

"Koskaan ei unohda, koskaan ei anna anteeksi.. " 

Vaikka antaisi anteeksi silti se on takaraivossa, " tuo onse joka minua kiusasi " Niin kuinka anteeksi se on silloin annettu kun sen edelleen muistaa ja voisi ruveta itkemään. Ei minusta kovinkaan anteeksi annettu. 

Aina voi yrittää ja toivottavasti onnistuu joskus antamaan anteeksi. Kiusaaminen jättää todella syvät arvet jokaiseen ketä on kiusattu. 

Kyllä tunnen huonoa omatuntoa että olen kiusannut. Ja pyydän anteeksi, vaikka tiedän etteivät anteeksi pyyntöni heitä kiinnosta. 

Kenenkään ei tulisi olla kiusattu! 

-Tanja


perjantai 29. elokuuta 2014

Lenkkeily

Nyt oon myös innostunut vatsalihasten lisäksi lenkkeilemään, tosin tänääm vasta ensimmäistä kertaa kävin. Sain nimittäin vasta eilen ostettua juoksu kengät. Olen aikasemmin kokeillu consseilla mutta eihän niillä pysty, rupee vaan kolottamaan. Mutta nyt on HYVÄT juoksu tossut. 



Käytiin Milan kanssa kahdestaan pitkästä aikaa hölkkälenkillä. Meijän lenkit on yleensä ollut vain kävelyä. 

Näin alkuun 30 min lenkki hölkällä. Sitten kun tuo reitti alkaa sujumaan hyvin niin sitten vähän pidennetään. 

Huomenna olisi suunnitelmissa käydä koko perheen voimin lenkillä. Saa nähdä lähteekö Kalle. :D 

Mutta kyllä tuntee ettei jalat ole täysin terveet, polvea jo nyt kolottaa. Mutta pikkuhiljaa sekin tässä vahvistuu. Ja ai kauhee kun oon harrastanut jalkapalloa monta vuotta, mutta nyt kun juoksee niin joka paikka hyllyy, tuntuu tosi ällöttävältä ja että koko kroppa painaa ihan sikana. Ennen ei oo ollu tällästä ongelmaa kun harrasti niin paljon. Mutta pikku hiljaa nämäkin röllykät häviävät. 

Unelma olisi aloittaa taas jalkapallo uudestaan, mutta eipäilen suuresti ettei mun jalat kestä, ja pelkään kuollakseni että polvilumpio menee taas pois paikoiltaan. Ja vaikka nilkka on leikattu silti se reistailee edelleen. 

Mutta nyt on hyvä käpertyä Kallen kainaloon katsomaan salkkareita. Se oli laittanut jo Oliviankin yöunille! :) 

Hyvää viikonloppua kaikille! 

-Tanja


torstai 28. elokuuta 2014

Suunnitelmat uusiksi

Kävin eilen koululla opon juttusilla, ja päätettiin että alotan koulun marraskuussa. JA MUN EI TODELLAKAAN PITÄNYT VIELÄ ALOTTAA!! 

Alotan ensin kahdella verkkokurssilla kemian ja toinen oli joku valinnainen jota ei saa itse valita.. :D  Ja sitten tosiaan marraskuussa alotan koulun kaks kertaa viikossa ja kasvojen- ja vartalohoitojen parissa. Joten aika iisi alotus kummiskin. 

Tammikuussa jatkan sitten suht normaalisti. Kävin koulua viime syksynä tosi hyvin joten sain melkeen kaiken suoritettua mitä mä ajattelinkin suorittaa paitsi tuon kemian. Enkku ja ruotsi ja jalka- ja käsihoidot ja sun muut ehdin kunnialla suorittaa loppuun! 

Odotan toisaalta innolla kouluun paluuta mutta toisaalta mua alkoi pelottaa, mun ei ollut tarkotus laittaa Oliviaa vielä hoitoon. 

Opo sanoi että yritetään tehdä niin että kalle pystyis olee sen kaks kertaa viikossa kotona Olivian kanssa, että saatas molempien lukkarit niin järkättyy. Mutta jos se ei onnistukkaan mun täytyy Olivia laittaa hoitoon. Päiväkoti ei ole edes vaihtoehto. Vaan haluan Olivian perhepäivähoitoon, Olivia olisi marraskuussa n. 9kk ikäinen pikkutirppa vasta, joten päiväkodin isot ryhmät ovat liian isoja vielä noin pienelle mielestäni. Soitin päiväkotitoimistoon sano että aika heikko saanti perhepäivähoitoon jos pitäs saada suht koht läheltä minne on helppo mennä bussilla. Kumpikaan meistä ei omista ajokorttia. Joten yksityinen perhepäivähoito? 

Saa nähdä miten tapahtuu, mitä käy. Jotenkin haikeaa laittaa noin pieni hoitoon. 




Aamuselfie

Onneksi silti saan joka aamu herätä kullanmuruni vierestä! <3 
Nyt täytyy palata aamun askariin! 

-Tanja 




maanantai 25. elokuuta 2014

30 päivän päästä

Isi toi yllärin neitokaiselle. 




Tota takkia olin haaveillu jo mutta tulin siihen tulokseen että vähän kallis muutaman kerran käyttöön. Mutta ihanaa että Kalle sen Olivialle osti. 

Muutoksen tuulet kroppaan nähden. 

Alotettiin Kallen kanssa molemmat vatsalihas haaste. 


Katsellaan kuukauden päästä, miltä masu on näyttänyt ja milta se näyttää 30 päivän jälkeen. 

ISOT TSEMPIT NYT MULLE!! :D 

-Tanja

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Rakas tulee kohta kotiin

En muista oonko täällä blogin puolella maininnut että mun toinen koira sai 3viikkoa sitten 2 pentua. 


Tytön ja pojan. 

Kiti on siis kasvattajallaan ollut nyt noin 2kk. Kiti on mulla ollut sijotuksessa siitä lähtien kun " ostin " Kitin. 

Sijoitus tarkoittaa sitä että koirasta maksetaan puolet oikeasta hinnasta. Ja kasvattaja " päättää " mitä koiralla tehdään. Mm jos kasvattaja haluaa viedä koiran näyttelyyn silloin hän kuskaa ja vie sekä maksaa näyttelyn. Ja jos haluaa tarkastuttaa polvet ja muita koiran "
osia "  silloin nekin maksut kuuluvat kasvattajalle. Minulle kuuluu sen sijaan rokotukset ja ruuat ja meidän omat harrastukset mitä haluan koiran kanssa tehdä. 


Noin 3 viikkoa niin Kiti tulee kotiin, odotan todella innolla sitä päivää. Nyt kun pennut on vähän isompia niin voidaan käydä useammin katsomassa Kitiä sekä vauvoja. 


Olivia pelkäsi Kitiä aluski ihan hulluna, alkoi vain itkemään. Kiti oli niin innoissaan nähdessään meidät! Melkein multa pääsi itku!! Onhan kiti ollut perheen jäsenenä 3,5v hurjan pitkä aika olla 2kk erossa. 


Oli vaikea ottaa hyviä kuvia kun kaikki pyörivät ku hyrrä! 

Kitin rotu on siis Japaninpystykorva.

Nyt odottelen vain uutta tapaamis aikaa!! <3 

-Tanja

Kuinka tärkeä se toinen onkaan?

Kuinka arvokas se toinen osapuoli on? 

Yhdessä on haluttu lapsi, yhdessä on saatu lapsi, yhdessä hoidetaan lapsi. 

Välillä on päiviä kun ei vaan yksin kertasesti jaksa katsoa toisen naamaa ja kaikki ärsyttää. 
Välillä on päiviä kun ei voisi ikinä saada tarpeekseen toisesta. 

Nykyään osaan arvostaa toisen antamaa apua ja rakkautta, ennen pidin itsestään selvyytenä kaiken. Enään en pidä. Lapsen tulo on opettanut niin paljon, ja auttanut kasvamaan ihmisenä ja aikuistumaan. 

Edelleen vedän herneet nenään jos Kallen likaiset sukat on jossain näkyvällä paikalla eikä pyykkikorissa. 
Olen mieheni valinnut ja tiedän että sukat ja limupullot ovat pitkin asuntoa, joka mua ärsyttää enkä pääse ikinä siitä yli, mutta rakastan häntä silti yli kaiken. 

Olen todella tempperamenttinen ja välillä jopa itse säikähdän itseäni. Ja Kalle tietää sen.

Olen oppinut arvostamaan parisuhdetta enemmän, ennen ehkä pidin sitä itsestään selvyytenä. Mutta olen onnellinen että Kalle on edelleen mun vierellä ja auttaa lastenhoidossa ja kaikessa, muissa asioissa saa muistuttaa muutamaan otteeseen mutta ei se mitään. :) 

Kuva joskus sillonkun olin just täyttäny 18. :D 

Mun mielestä kun on lapsi se hoidetaan 50/50 eikä niin että äiti 80 ja isä 20 prosenttisesti. Tai toisinpäin. 

Oletan silloin kun ei ole töitä taikka koulua, silloin Kalle auttaa mua kotihommissa sekä Olivian hoidossa. 50/50. 

Nyt kun Kalle on koulun penkillä toista tutkintoa suorittamassa niin silti oletan että hän osallistuu Olivian hoitoon. 
Esimerkiksi yösyötöt Kalle herää kahdelle ensimmäiselle ja minä kahdelle viimeiselle. Vaikka käykin koulua. Tasapuolisesti! 

En vain ymmärrä periaatetta että äiti hoitaa kun äiti on kotona, tottahantoki hoidan mutta myös isin velvollisuus on hoitaa. En ymmärrä sitä että mies käy koulussa/töissä nukkuu täydet yöunet tulee töistä kotiin " meen nyt nukkumaan kun väsyttää " AI eikö äitiä saisi väsyttää, herännyt yösyötöille herännyt aamulla aikaisin ja ollut lapsen kanssa koko päivän.. Sekin väsyttää, tosin erilailla väsyttää. 

Mutta meillä hoito toimii 50/50. Ja olen siitä erittäin ylpeä! :) 


Miten teillä jaetaan lastenhoito? 

-Tanja

lauantai 23. elokuuta 2014

Syksy

Nyt on mullekkin tullut syksy fiilis.

Mistä sen huomaa? Käyn lämpimässä suihkussa, pukeudun lämpimästi laitan villasukat jalkaan. Laitan tuoksikynttilät palamaan ja käperryn sohvalle viltin alle katsomaan tvtä. 



Sääkin kertoo paljon. Enää ei tee mieli lähteä ulos kun täytyy pukea niin paljon, sataa ja on märkää koko aika. Ja KYLMÄ. Tuulee paljon. 
Ja mikä pahinta ulkona on jo tosi piimeetä tähän aikaan. En tykkää yhtään pimeestä.


Pelkkää vesisadetta ennustettu tulevalle viikolle.. 


Onneksi mun tähtisimmu valaisee mun syksyä!  

Ihanaa syksyn alkua teille kaikille! :) 

-Tanja

torstai 21. elokuuta 2014

Ikuiset muistot

A beatuful body- haaste

Ounou mä teen tän oikeesti!! 

Oon aina miettiny et miten joku voi laittaa itsestään tälläsiä kuvia nettiin, NYT MÄKIN teen niin!!! 




Arvissa asuu muistot ja rakkaus. Arvista huomasi että mun maha on kasvanut raskaana, kun aluks musta tuntu ettei mun maha koskaan kasva. 
Raskaana tuli koettua niin ilon sekä surun hetkiä. Milloin näytin valaalta ja milloin mielestäni ihanalta. Oli ihanaa kun ihmiset katsoivat että toi on nyt raskaana. Ja oli pinkeä pieni masu.

Mahaani kohtaan en ole koskaan tuntenut niin paljon rakkautta kuin tuona 9 kuukautena. Hivelin ja silittelin ja kuvailin seka vähän saatoin puhuakkin. 

Kannoin ylpeänä raskausmahaani, en pelkästään mahaani vaan sitä ihanaa aarretta mikä siellä kasvoi ja kehittyi. Minulla olisi edeessäni mailman tätkein tehtävä  äidiksi tuleminen.

Kannanko enää ylpeänä mahaani? En ja kyllä. 

Haluan ylimääräsestä ihosta eroon, se on aivan pakko! Mutta arvet eivät minua haittaa ollenkaan. Tottakai olisi ihanaa jos arpia ei olisi mutta ne on nyt tullut ja sen kanssa täytyy oppia elämään. 


Tämän äidin mailman rakkain aarre! 

Ylpeänä voin katsoa mahaani ja todeta mitä hyvää siitä seurasi. 

Rakastakaa mahojanne ja olkaa ylpeitä niistä kaikista arvista ja löysästä ihosta. 
Tosin kyllä helpommin sanottu kuin tehty!! ;) 

-Tanja 

maanantai 18. elokuuta 2014

Vaatetusta

Monen blogista olen lukenut että nyt on lapsen vaatekaappia uudistettu syysmallistoon. 

Joten minäkin päätin tehdä muutamat ostokset. Meillä siirrytään nyt kokoon 74. Hurjan iso koko, tai ainakin näyttää niin isolta verrattuna niihin pieniin pieniin ensivaatteisiin. 


Tässä on meidän neidin kurahaalari, jossa on fliis sisusta. Kirpparilta ostettu ja kuin uusi. 




Välikausi takki sekä housut. Tämäkin on ostettu " käytettynä " ihankuin kaupasta olisi ostettu, varmaan ei yhtäkään kertaa pidetty. 


Palloa palloa palloa. 



Hienon neidin takki, tosi ohut joten ihan vain alkusyksyyn. 


Toinen ohut takki. Tämä on saatu. 


Talvitakki. Aivan ihana! Ostettu käytettynä. 


Ja olen myös saanut reiman talvihaalarin. Joten kaikki takit ja haalarit ovat hankittu. Enää pipot ja hanskat ja jotkut tohvelit/kengät. 

Joten nyt on myös aika vaihtaa vaate kerta kokoon 74. Tässä muutamat ostkoset. 





Sara oli käynyt ostamassa Olivialle minni paidan/tunika ja pannan. Aivan ihanat! Kiitokset Saralle.


Miteniin muka hurhatanut minniin!!!? 


4kpl pitkähihaisia bodyjä, enään tarvitaan muutamia housuja ja sukkahousuja joten on myös syys vaatteet valmiina. 
Loput toivon löytäväni kirppikseltä. :) 

-Tanja

sunnuntai 17. elokuuta 2014

5kk neuvola

Meillä kasvetaan äitinä sekä tyttärenä kovaa vauhtia. 

Meillä oli vähän jäljessä 5kk neuvola, mutta parempi kuin ei milloinkaan. Nyt isikin pääsi mukaan neuvolaan. Nyt saatiin vikat rokotukset ja onneksi Olivialle ei niistä mitään sen suurempia oireita tullut. Ja päästiin pienemmällä itkullakin, toisinkuin viimekerralla. 


Paino: 7930g (7100g) 
Pituus: 66.5cm (64.5cm) 
Pää: 42cm (40.7cm) 
Suluissa vanhat mitat. 

" Ihana, sosiaalinen vauva. Ei vierasta. Mahallaan viihtyy. Kehitys hyvää. " 

Meillä osataan nauraa ääneen. 
Osataan kääntyä selältä vatsalleen ja toisin päin. 
Oma tahto näkyy jo vahvasti. 
Kovasti harjoitellaan menemään eteen päin. 
Istumista myös kovaa vauhtia, halutaan vaan olla pystyssä.

Nyt päälyö tyhjää kun pitäs näitä alkaa miettimään! :D 
Tuossa kummiskin muutamat taidot. 

Ensikerralla meillä on ryhmäneuvola 6kk. 



-Tanja

Weekend festival 2014

First day! 







Second day! 















Jalat kiittää viikonlopusta. Oli aivan mahtavat festarit. Tämä äiti on onnellinen kun pääsee kotiin! 

Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa! Ensivuonna uudestaan! Mutta nyt on aika palata arkeen! 

-Tanja