Kaksplus.fi

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Veljeni on ylioppinut


















Paljon onnea veljelleni, hienon työn on jaksanut tehdä valkolakin saamisen suhteen. Aivan mahtavaa!  
Olivia jäi äidilleni hoitoon ja Kalle jäi paluu matkalla Milan kanssa kaverillensa, joten olen Kitin kanssa kahdestaan kotona. Koko aika tunne, että jotain puuttu, kun Olivia ei ole kotona. Mutta yritän nauttia tästä pienestä vapaasta, Olivia ei hirveän usein näe isovanhempiaan pitkän matkan vuoksi. Mutta sinne se tyttö jäi iloisin mielein mummin hoiviin. 

Oikein paljon onnea kaikille, jotka valmistuivat! Ja hyvää kesän  alkua kaikille! 

-Tanja










torstai 28. toukokuuta 2015

Puuha päivä, aivan mahtava sellainen!

Oltiin tänään kotieläinpuistossa ja sen jälkeen mentiin launeen perhepuistoon. Päivä oli siis todella tekemisen täyteinen, pitkästä aikaa. Joten tänään tiedossa paljon kuvia. En kirjoita enempää, voitte katsella kuvia ja meidän tunnelima. 




 Kiva, jos jaksoit selata loppuun asti tämän postauksen. Oli aivan mahtava päivä! 

Huomenna me lähdetään reissuun ja mä palaan sunnuntaina kotiin ilman miestä ja Oliviaa. JEIJ! Olivia jää mummolaan ihmettelemään mailman menoa. Aivan mahtavaa! Ihanaa kesän alkua kaikille ja onnea kaikille jotka päättävät koulunsa tänä keväänä! 

-Tanja

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Ostan sitä mikä miellyttää omaa silmääni, en miellytä ketään muuta, kuin itseäni!


Merkki vaatteet vs ei merkki vaatteet 
Ei minulla ole varaa ostaa jokaista vaatekappaletta merkki vaatteena. Entäs sitten? Onko se jokseenkin huono asia, kun meidän tytön kaikki vaatteet ei ole merkkivaatetta? Itseasiassa tykkään harvoista merkkivaatteista. Miksi ostaisin niitä, jos ne eivät miellytä silmääni ollenkaan, vainko siksi, että se on jotain merkkiä? Ostan kyllä myös merkkivaatteita, jos sillä hetkellä minulla on niihin varaa ja ne miellyttävät silmääni todella paljon. 

Koen kumminkin tärkeämmäski sen mikä on omaan silmääni mukavan näköinen, eikä se mikä on muotia ja mikä muita miellyttää. Mutta mikä tärkein, mukavuus, siisteys, ehjyys ja kivanäköinen vaate on sen kaiken A ja O! 

Meillä kaikki vaatteet on käyttöön tarkotettuja vaatteita, enkä henkilökohtaisesti itse usko, kun lapsi vaikka konttaa pihalla, että merkkivaate ei menisi siitä rikki, vaikka kuinka kestävää se olisikin. Mua harmittaisi ihan hulluna, jos kalliit vaatteet menisi rikki toisinkun joku H&M vaate. O

En tunne itseäni vähempi arvoiseksi sen takia, että Olivialla ei ole kaikki merkkivaatteita, enkä halua, että Olivia joskus tuntee itsensä huonommaksi, jos hänellä ei ole merkkivaatteita. Enkä usko, että näin tulee koskaan käymään vasta, kun ehkä teinivuodet ovat käsillä. Lapsemme ei ymmärrä onko vaate merkkiä vaiko ei merkkiä, jos hänelle ei kerrota sitä tai vaikka kerrottaisiin niin ei varmasti ymmärrä. " Muistathan, että sinulla on tänään merkkivaatteet päällä, kun menet päiväkotiin. " 

Henkilökohtaisesti mua ei häiritse se, että jos jotkut haluavat käyttää rahansa kalliisiin merkkivaatteisiin. Saa niitä myös halvemmlla kirpuilta, niinkuin minä tehnyt muutamat löydöt sopuhintaan. Mutta en tykkää, jos allennetaan ihmisiä sillä, että heillä ei ole varaa ostaa merkkivaatteita. Enkä myöskään tykkää siitä, että haukutaan niitä äitejä, jotka ostavat niitä merkkivaatteita. En usko, että jokaisella joka käyttää merkkivaatteita lapsellaan, on tarkoituksena vain saada korkeammalle pallilleen lapsensa. Katoskaa, meillä on varaa ostaa kalliimpia vaatteita. 

Vaikka en itse tykkää myöskään hyvänä esimerkkinä Disneyn prinsessa vaatteista, en silti tuomitse ihmisiä, jotka niitä käyttävät. Jos se on heidän mielestään mailman söpöin ja ihanin paita niin sitten se on niin. Hyvä niin, että ihmiset uskaltavat olla myös erilaisia vaatteiden suhteen, että kaikilla ei ole vain samaa päällä. 

Itse pidän pikkuaikuis tyylistä, todella paljon! En voisi kuvitellakkaan tällä hetkellä pukevani lastani johonkin, lastenohjelman hahmoihin. Mutta, jos lapseni myöhemmin haluaa näin niin sillon, me teemme niin. On tärkeää myös kunnoittaa lapsen halua ja kiinnostusta omiin vaatteisiin. 
Uskon, että jokaisen äidin tavoitteena on vain pitää lapsi siistinä ja ehjissä vaatteissa. Niinkuin kuvistani näkee, lapseni on yhtä onnellinen oli merkkiä tai ei. 

Mun ajatus kulkee nyt tosi hitaasti, tuntuisi, että olisi tosi paljon sanottavaa ja kerrottavaa, mutta en vain saa ajatuksiani tähän koottua järkevästi.

 Loppuun vielä, että omasta mielestä ei pitäisi luokitella merkkivaatteita ja ei merkkivaatteita. Vaatteita, kun vaatteita, sama tarkoitus niillä kummiskin on!

-Tanja 


Onnellinen oikeasta valinnasta

Mistä valinnasta olen onnellinen? No siitä, että Olivia on päiväkodissa eikä perhepäivähoidossa! 

Pelkäsin laittaa Oliviaa päiväkotiin niin nuorena, Olivia oli 9kk ikäinen mennessään päiväkotiin, kerran kaksi viikossa. Ajattelin, että perhepäivähoito olisi tuon ikäiselle paljon parempi vaihtoehto. Saanen epäillä, että ei olisi ollut meidän neidille se oikea paikka. Uskon, että oikea paikka oli juuri tämä kyseinen päiväkoti missä Olivia nyt on. Onneksi uskalsin antaa/laittaa tyttöni päiväkotiin, olen erittäin iloinen päätöksestäni. 

Jaksaminen on ollut tänä keväänä erittäin kortilla, joten olen vain onnellinen, että Olivia on saanut päivät olla päiväkodissa, leikkiä ja temmeltää muiden lasten kanssa. 

Oliviasta on tänä keväänä kasvanut iso tyttö, sanon edelleen välillä Oliviaa vauvaksi, vaikka ollut jo jonkin tovin taapero iässä. Mun on vaikea ymmärtää, että niin nopeasti se vauva aika menee ja nyt juostaan jo pihalla, kuin tuulispäät ilman huolen häivää. 

Käytiin eilen päikky keskustelussa, miten ensimmäinen vuosi tai oikeastaan meillä ensimmäinen puoli vuotta on mennyt. Meiltä kysyttiin, että miten omasta mielestä tämä on lähtenyt käyntiin. Vastasin, että Olivia nauttii olla täällä, sen huomaa aamulla tuodessa, menee kiiraan vilkkaan tarkistamaan, että lelut on vielä tallessa. Ei jää itkemään perään, kun lähdetään. Mutta meidän hakiessa lähtee myös innoissaan meidän matkaan, tulee kiirellä syliin ja halaamaan. Päikyssä oltiin meidän kanssa erittäin samaa mieltä. Olivia tykkää ja nauttii olostaan siellä. Ei vierasta uusia harjoittelijoita, vaan istahtaa syliin, ihankuin olisi tuttua tutumpikin henkilö kyseessä. 

Ollaan saatu meidän päiviin rytmit päikyn myötä. Unenlaatu on parantunut huomattavasti. Päiväunet kestää nykyään 1.5h-2h puolen tunnin sijaan. Olivia on paljon oppinut uutta. Tuttivierotus käynnissä, siitä teen teille erillisen postauksen, koska se vierotus tuli aika ekstempporee. Tiesin, että se tapahtuu kesällä, mutta nyt jo. Toistaiseksi kaikki mennyt ihan hyvin. Ei toistaiseksi ole ollut niin vaikee, kuin luulin. Mutta sen verran voin valaista, että päikyssä Olivia ei ole pariin kuukauteen käyttänyt tuttia, ei edes unilla, joten nyt oli sen aika luopua myös kotona tutuin käytöstä. 

Haluan kertoa, että älkää olko ehdottoman ei päikyn suhteen tai toisinpäin, jos olette aina haaveilleet perhepäivähoidosta, koska tämä tyytyväinen olo tuli myös minulle erittäin yllätyksenä. Monesti mietin olenko tehnyt väärän valinnan, mutta nyt olen erittäin tyytyväinen, että päätimme näin ja Olivia on ollut päiväkodissa. 

Onko teillä ollut aluksi jompikumpi ehdoton ei, mutta mieli onkin muuttunut hyvän kokemuksen myötä? Kuulisin erittäin mielelläni tähän aiheeseen liittyviä kommentteja. 

ps. Meillä on tänään Olivian ensimmäinen kevätjuhla! 

-Tanja

maanantai 25. toukokuuta 2015

Lapseni ulkoilu



Vihdoin on se kesä, jota olen odottanu. Oliva temmeltää ulkona ja leikkii hiekkaleikkejä. Ostin ensimmäiset hiekkalelut Olivian ollessa noin kuukauden ikäinen, mutta ei niitä juuri olla käytetty. 

Nyt, kun ollaan muutettu tähän uuteen asuntoon, meillä on tossa pihalla oikein kiva pieni hiekkalaatikko ja keinut. Sekä hiekkiksellä leluja, että ei tarvitse aina omia kantaa mukana. Mutta silti en ole saanut aikaseksi lähteä Olivian kanssa aina ulos. Ollaan me muutamia kertoja tossa jo käyty leikkimässä. Puolet ajasta on sellaista " juostaan äitiä karkuun " ja parkkipaikka on hiekkalaatikon vieressä, joten saaa olla silmät selässäkin. Onneksi siinä ei nyt mitää hullua autoliikenettä ole. 

Oon osottautunu yllättävän laiskaksi ulkoiliaksi, vaikka aattelin jeij vähän kivaa. Mutta silti on iso kynnys lähteä ulos. Lähden mielelläni, jos mullekkin olis seuraa ulkona. Käyttekö te mielummin lapsen/lapsien kanssa keskenään ulkona, vaiko mielummin, jos sinullekkin on seuraa siellä pihalla?  Musta on tosi puuduttavaa olla kahestaan Olivian kanssa hiekkalaatikolla. Mutta kyllä mä siitä tykkäänkin. En talvella tykännyt yhtään olla ulkona, olina jo vartin jälkeen, että mentäskö jo sisälle. Kesä on aivan eri asia. Viihdyn paljon paremmin 

Tänään oli vähän erilainen hiekkalaatikko kerta, kun yritin ottaa tätä postausta varten kuvia. En ehkä osallistunut niin sataprosenttisesti ulkoiluun, enemmänkin kuvien ottoon ja kameran säätöihin. Harvoin mulla on kamera mukana hiekkalaatikolla.

Me ei käydä Olivian kanssa joka päivä edes ulkona, vaikka Olivia tykkää siitä ihan hulluna. En koe huonoa omatuntoa siitä, ettei me käydä jokapäivä ulkona, koska Olivia saa päiväkodissa ulkoilua arkisin. Joten mielestäni ei mailmaa kaada se, että ei, vaikka lauantaina mennä ulos, jos esim sataa vettä taivaan täydeltä. 

Hiekkalaatikolla lapsen käyttäytyminen on välillä vähän hurjaa, kun lapio tolkulla menee hiekkaa suuhun ja kaikki männynkävyt ja kivet on maisteltava. En kiellä jokaista lapiollista hiekkaa suuhun laittaessa. Uskon, että Olivia oppii kyllä, että hiekkaa ei kuulu syödä. Sanon nätisti muutamia kertoja, että älä syö hiekkaa ja otan ehkä lapion pois kädestä ja näytän, että tällä voi tehdä muutakin, kuin lappaa hiekkaa suuhun. En ala hysterioimaan, jos pieni kivi nielaistaan vahingossa. Samalla tavalla siellä ulkonakin maistellaan kaikkea, kuin sisällä.  

Pitääkö äidin/isän koko aijan olla tekemässä hiekkakakkuja, vai voiko istua sivussa ja katsoa, kun lapsi leikkii. Mielestäni tässä sellainen balanssi on hyvä. Ei vain istuta sivussa ja katsota, mutta lapsen täytyy myös oppia leikkimään yksin, eikä äiti taikka isä voi olla koko aikaa viihdyttämässä ja tekemässä hiekkakakkuja lapsen kanssa. Ei siinä väärääkään ole, jos leikkii koko aijan lapsensa kanssa, ei todellakaan. Väärää on enemmänkin se, jos istut penkillä koko aijan, etkä kiinnitä huomiota lapseen. Kultainen keskitie tässäkin, se on mun mielpide. Minkälainen mielpide teillä on tässä asiassa? 

Nyt, kun lämpimät säät alkaa rantautumaan tännekkinpäin suomea ja kesäloma kolkuttaa ovella, uskon, että vietämme kesällä paljon aikaa ulkona, kun Oliviakin osaa kävellä niin voi tehdä pieniä kävelyretkiäkin lähimaastossa. Aivan mahtavaa! 

-Tanja