Kaksplus.fi

torstai 22. joulukuuta 2016

Joulupukki onnellinen muisto vai traumoja aiheuttava satuolento?

 
Eihän lapselle saa valehdella, että joulupukki olisi mukamas olemassa. Lapsi voi pettyä todella pahasti sekä menettää luottamuksen vanhempiinsa. Lapsi kärsii, kun hänelle uskotellaan joulupukin olevan olemassa. 

Jos lapselle ei saa uskotella joulupukin olemassa olosta niin miksi kaikkialla on joulupukin kuvia sekä kauppakeskuksissa pyörii joulupukit ennen joulua ja lapset jonottavat pääsevänsä pukin syliin? Erittäin kakspiippuinen juttu, eikö? Lapsihan ei voi olla huomaamatta kummallisen näköistä ihmistä ja olla kyselemättä kuka punapukuinen ja parrakas henkilö on. 

Lapsille on monien vuosien ajan uskoteltu, että joulupukki on olemassa ja joulupukilla on apureinaan tonttuja jotka kurkkivat pitkin vuotta ikkunasta onko talossa kilttejä lapsia. Ansaitseeko lapsi joululahjoja. Miksi tämä uskottelu on nyky aikana tullut todella vääräksi tavaksi? "Olen huono vanhempi sen johdosta, kun olen vastannut lapseni kysymykseen rehellisesti kuka hän on." Vain näin ajatellaan nykyaikana. 
Meillä Olivia uskoo ihan täysillä joulupukkiin ja odotetaan kovasti, milloin pääsee taas joulupukin syliin. Aamuisin ensimmäiset lauseet voivat olla "Joulupukki hakee ihan kohta." Ja samaan aikaan vedetään jo kenkiä jalkaan, jotta olisi valmiina, kun pukki tulee. 

Olen tai en opettanut lapseni uskomaan joulupukkiin, huomaan lapseni onnen kun hän odottaa joulupukkia ja puhuu joulupukista päivittäin. Me odotamme kovasti joulupukin tulemista aattona.

Lapseni uskoo joulupukkiin, entäs sitten? Pitäisikö minun nyt sanoa lapselleni, ettei joulupukkia ole olemassa? En usko, että edes ymmärtäisi lausetta "ei ole olemassa."  

Joulupukilla ei luoda traumoja tahallisesti, kuin esimerkiksi vesihiiden pelottelulla. 

Kaikkien ei tarvitse uskoa kaikkeen, eivät kaikki usko jeesuksenkaan. 

Miten teidän perheellä on tapana suhtautua joulupukkiin? Tuleeko teille joulupukki sekä uskovatko perheen lapset pukkiin? 


Ihanaa joulun odotusta kaikille! 
-Tanja 

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

JOULUKUUN LIVBOX`16

Oli taas se aika kuukaudesta noutaa Livabox R-kioskilta. Tämä oli sitä paitsi viimeinen Livbox, nyt tammikuusta lähtien boxi kulkee nimellä Bette Box. 

Aluksi minulla ei ollut minkään laista uskoa Livboxiin, koska olin lukenut pelkkää huonoa siitä ja lähdin sitten myös itse kokeilemaan mitä fiiliksiä boxi toisi tullessaan. Ja nyt voin rehellisesti sanoa, että varsinkin tämä joulukuun boxi oli positiivinen yllätys. 
Tuotteet ylittävät reilusti boxin hinnan, joka on mielestäni tärkeä asia. Muutenhan olisi vain järkevintä käydä kaupassa hakemassa tuotteet jotka kiinnostavat. 

Joten boxin idea on mielestäni toteutunut joulukuussa todella hyvin! Mitä boxi sisälsi? 
Lumene- Invisible illumination nordic light valopisarat
Nivea- Caring shower silk mousse 
Manna Kadar- Radiance split pan bronzer and highligther duo

Jordan Clinic- Total protection hammastahna
Rfsu- intim daily wash
 Tässä oli joulukuun livbox sekä viimeinen livbox, pidittekö? 

Lähiaikoina on tulossa postausta, että millä minä hoidan ja puhdistan kasvojeni ihoa. Sekä arvontaa! 


-Tanja
*yhteistyössä Livbox

tiistai 20. joulukuuta 2016

Oppimisvaikeudet eivät estä onnistumista

Kahdeksan vuotiaana pääsin ensimmäiselle luokalle, mietin että miksi olin vanhempi kuin muut. Oppiminen takkusi jo heti ensimmäisiltä kouluviikoilta lähtien. Nolotti, koska en osannut asioita yhtä nopeasti kuin muut. Koulua  vaihdettua menin erityisluokalle. "kaltaisteni joukkoon" uusi koulu ja mikä sen nolompaa olla erityisluokalla? Kolmosluokkalaiselle tytölle mikään siinä tilanteessa ollut nolompaa. 

Oppimisvaikeuset toivat haasteita koulun käynnissä, koulun käynti oli todella raskasta. Sain paljon tukitoimia oppimisvaukeksiini. Mutta minua jopa nolotti käydä kaiken maailman testeissä ja saada melkeimpä omasta mielestä ainakin kerta kerran jälkeen huonompia lausuntoja. Aina löytyi joku uusi "vika" niin sanotusti.
Ylästeelle mentäessäni rukoilin pääseväni normaaliin kouluun sekä mikä oli vielä tärkeämpää niin päästä normaaliin luokkaan. Luokkaan mistä minua ei tunnisteta päällisin puolin millään tavalla erityiseksi. Toiveeni toteutui pääsi  normaaliin luokkaan. Toiveeni oli kuultu, sitä ilon määrää. Sain kyllä kaikki erityistoimet, jotta koulunkäynti sujuisi. Onni oli se, että kaikki keskittymisongelmat, lukihäiriöt yms oliviat yleistymässä koko ajan, asioista tiedettiin enemmän.

Yläaste läheni loppuaan minä kaikkeni antaneena vannoin, etten ikinä enää opiskele. Kouluvuodet ovat olleet niin rankkoja ja oppimisvaikeuksien takia.

Ala-ikäisenä silti minä hain ylästeen loputtua kouluun, haaveena oli kosmetologin opinnot, kuulin jo ennenkuin olin lauseeni kerennyt  lopettaa kesken, että eikö olisi jotain realistisempia haaveita, ei tule kuuloonkaan tuollaiset opinnot minun keski-arvolla. Vaikka olin  nostannut viimeisenä vuonna yli numerolla keski-arvoani sekä saanut todistusten jaossa vuoden tsemppari palkinnon. Silti minulla ei olisi mahdollisuuksia edes hakea kyseiselle alalle, koska kannatta laittaa varman päälle hakemukset.

Oliskohan ehkä kannattanut käydä se ylä-aste kunnialla loppuun eikä vain perseillä ja häiriköidä muita kolmevuotta. Tähänkö on nyt tultu, oppimisvaikeuksien takia en pääse haaveammattiini. Laitoimme jatkohakemukset niin sanotusti varmoihin paikkoihin eli hotelli ja ravintola-alalle oli ykkösvaihtoehto. Muita vaihtoehtoja en muista mitä olen laittanut, mutta viimeiseksi halusin laittaa kosmetologi, josko silti pääsisin. -En päässyt mihinkään kouluun, en edes niihin niin sanottuihin varmoihin paikkoihin, johon minun olisi niin sanotusti kuulunut päästä. Mitäs sitten? Pettymyksen määrä oli suuri.

Kävin vuoden ammattistarttipajaa, hain uudestaan kouluihin. Vihdoin pääsin kouluun, mutten sinne minne olisin täydestä sydämmestäni halunnut. Ajattelin kuitenkin, että koulu kun koulu. Parempi jotain, kuin ei mitään. Hotelli ja ravintola-ala ei ollut mun juttu. Asian voisin ilmaista näin, "se loppu yhtä lyhyeen kuin alkoikin."

Välillä kaivoin diagnoosi paperini esiin ja mietin, että miksi juuri minä? Miksi minä en voi olla normaali, menestyvä ja hyvä koulussa.

Viidennellä kerralla tulin valituksi, enkä voinut uskoa sitä todeksi! Pääsin kouluun, kouluun johon olin hakenut viisi kertaa! Kaivoin taas diagnoosi paperit esiin, tällä kertaa niitä katsellessa olin ylpeä itsestäni. Todella ylpeä.
Nyt on hetki, jota en olisi koskaan elämässäni uskonut tapahtuvan. Minä valmistun, valmistuin kosmetologiksi! Kaikkien näiden vaikeuksien jälkeen minä valmistun! Epäilijöitä on ollut jonoksi, myös minä itse en uskonut, että tulen valmistumaan ajallani. Sain lapsen opiskelun ohella ja silti minä valmistuin.

Olen viime kuukaudet tehnyt viimeisiä koulujuttuja, käyttänyt kaiken ylimääräisen ajan niihin. Pelottaa sekä kauhistuttaa, tätä päämäärää kohti olen mennyt laput silmillä. Mitäs nyt?

Haluan todeta kaikille samoista asioista kamppaileville, että jatkakaa yrittämistä, vaikka olisi pahoja oppimisvaikeuksia, keskittymishäiriö yms... Tai ei ensimmäisellä kerralla pääse haluaamansa kouluun, tai ihan vain usko meinaa loppua kaiken kesken, suosittelen silti vain jatkamaan unelmia kohti, viis muiden mielipiteistä!

Olen todella kiitollinen ystävilleni sekä perheelle, jotka ovat silti tukeneet kaikista vaikeuksista huolimatta minua loppuun asti! Uskokaa itseenne! 



-Tuore ja onnellinen kosmetologi

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

MUKSUJEN PIKKUJOULUT

Järjestimme viime lauantaina yhteistuumin muksujen pikkujoulut nyyttäri tyylillä. Oli pitkästä aikaa kiva tehdä jotain muutakuin koulu juttuja. Koska minähän siis nyt vihdoin valmistuin!! Wuhuu, hyvä minä! 

Meille tuli kourallinen äitejä ja heidän lapsensa. Jokainen toi pientä purtavaa ja eikuin pöytä koreaksi. 
























Jokainen toi myös pienen lahjan ja jokainen lapsi sai ottaa pusista oman pakettinsa. Toi aikamoista päänvaivaa miettiä mitä ostaisi pienellä summalla ja mikä kävisi tytölle sekä pojalle. Onneksi ikähaarukka ei sentään ollut mitenkään kovin iso lapsilla.
Illan päätteksi pääsin kuivailemaan pikkumuruja joulu tunnelmissa, joka osottautuikin todella haastavaksi! 

Oletteko te jo viettäneet pikkuisten kanssa pikkujouluja? 

Oikein ihanaa joulunodotusta vielä kaikille lukijoille!<3

Lupaan vähän ryhdistäytyä tämän blogin kanssa, koulujutukin saatu puolivuotta aikaiseemin nyt päätökseen. Oliviakin on jo mummolassa laittamassa mummon kotia jouluiseksi. 

-Tanja 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

MARRASKUUN LIVBOX`16

Ihan siis rehellisesti sanottuna unohdin koko marraskuun livboxin olohuoneen lipaston päälle. Jätin sen odottamaan kaunista päivää joilloin voisin ottaa kuvat. Kaunista päivää ei ikinä tullut ja tänään muistin livboxin vielä odottelevan siinä. 

En ole edes vielä testannut mitään tuotetta, koska halusin ottaa kuvat ensin ennenkuin alan tahrimaan purkkeja. No tänään ainakin lähtee heti muutama tuote testiin. Paketissa oli yksi tuttu tuote joten innolla odotan miten muut yllättävät minut. 

En tehnyt postausta ollenkaan lokakuun livboxista, koska petyin pahemman kerran. Joten siirrytään suoraan marraskuun boxiin. Onko Livbox teille tuttu?
Marraskuun livbox:in sisällöstä nämä kaksi tuotetta kiinnostivat minua eniten. SOSAR- Sacred Foret Peat Mask: "Turvenaamio tasapainoittaa ihon talineritystä, joko lisäämällä tai vähentämällä sitä ihon tarpeiden mukaan.."

sekä LUMENE- VALO Bright Eyes All-in-one Heleyttävä&Korjaava silmänympärysvoide: "Kevyt hoitava ja hajusteeton koostumus tuntuu silkkiseltä silmänympärysiholla tehden ihosta kosteutetun ja virkistyneen näköisen.."
 Marraskuun livbox sisälsi:

SOSAR
Sacerd Forest Peat Mask
LUMENE
Valo Bright Eyes All-in-One Heleyttävä&Korjaava Silmänympärysvoide
SCHAWRZKOPF GOT2B
Glued Blasting Freeze Hiuskiinne
DERMOSIL
Huulikiilto Carnival Pink
KORRES
White Tea Puhdistusgeeli 

Olisiko teillä kiinnostusta  postaukselle millä tuotteilla hoidan kasvojeni-tai vartalonihoa? 

Nyt lähden kokeilemaan Sosar turvenaamiota!! 

-Tanja
*Yhteistyössä Livbox

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Milloin on oikea aika koristella koti jouluiseksi?

Joulukuu häämöttää kovaa vauhtia. Me tai siis minä otin jo varaslähdön joulukoristeiden kanssa. Koristelen hyvin vähän joulua kotiin, mutta ykkösuosikki on joulukuusi ja sen koristeet. Joten pitihän jo kuusi saada laitettua ja koristeet vimpan päälle. 

Musta on kuoritunut pieni joulunrakastaja lapsen saannin jälkeen. Ennen vähät välitin joulusta. En edes pidä jouluruuasta niin paljon, kun siitä "kuuluisi" pitää.  
Melkein kaikki lahjatkin on jo ostettu osa vielä odottaa paketointiaan, kunhan vain saisi aikaseksi paketoida. Paketointi tosiaan pitää tehdä myöhään illalla, jotta pieni joulupukin odottaja ei huomaa. Joulupukkia odotellaan jo todenteolla täällä. Jokapäivä kysellään milloin pukki tulee. 

Harvoin näin aikasessa olen koskaan joulunsuhteen ollut, että kuusi olisi jo päivää ennen isäinpäivää täydessä tällingissä ja suurinosa lahjoista ostettu. Kiva olla joskus jossain ajoissa, että ei tarvitse viime hetken paniikki ostoksia tehdä päivää ennen joulua! 
Olemme jo leiponut kerran Olivian kanssa pipareita, joka suuntautui siihen, että tyttö halusi syödä taikinaa enemmän, kuin painella muoteilla. Joten täällä odotellaan jo joulua kovasti!! 

Olivia lähtee  mummolaan etukäteen laittelemaan joulua valmiiksi. Ja me tulemme sitten hitusen perässä miehen kanssa. Toivotaan, että saadaan lunta sinne pohjoiseen jouluksi! 
Onko vielä liian aikaista laittaa kuusi tai muita joulukoristeita, jos mielestäsi on niin milloin teistä on hyvä aika alkaa laittamaan kotia jouluiseksi? Itse tykkään nauttia joulusta jo reilusti ennen joulua, koska heti joulun jälkeen haluan koristeista jo eroon. Mielummin etukäteen nautin, kuin joulun
jälkeen.

Oikein ihanaa joulun odotusta kaikille! <3

-Tanja 

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Tasa-arvo perheessä, vanhempien kesken

Arki on monella perheellä todella hetkistä. Arjessa pitäisi olla muutamat pelisäännöt, jotta arki sujuisi mutkattomasti ilman turhia riitoja. Mutta entäs, kun näin ei ole? Kuka joustaa ja kuka ei? 

Onko äidin/naisen tehtävä aina joustaa, koska on syntynyt naiseksi ja on äiti. Isän/miehen rooli perheessä on varmaankin sitten käydä töissä ja nukkua, kun on vaapata. Koska tekeehän mies pitkää päivää töissä. 

Mikä määritellään perheissä työksi? Itse määrittelen koko kodin hoidon työksi, onhan kotia ylläpidettävä. Taaperosta ja koirasta tulee päivittäin yllättävän paljon sotkua aikaan. Puhumattakaan meistä vanhemmista, vaikka toinen käykin vain kotona nukkumassa. 

Toinen vanhemmista opiskelee, joka on niin sanotusti päivätyötä. Toinen puolisko taas käy iltatöissä, vaikka meneekin jo puolenpäivän tienoilla töihin. Viettää enemmän vuorokaudessa tunteja töissä, kuin kotona. Kenelle jää kotityöt perheessä? 

Ihan henkilökohtaisesti voin sanoa, että meidän perheellä on juuri tämä ongelma. 

Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta, joten tressi on myös sen mukainen. Vaikka en koe, että tressaisin koulunkäyntiä, mutta onhan se pieni pelko siellä, että mitäs jos en valmistukkaan keväällä. Joten kaikki pitää hoitaa paremmin, kuin hyvin. Jotta tälläistä tilannetta ei tulisi ettenkö valmistuisi ajallani. 

Syksy oli rankka, koska jouduin homeen takia opiskelemaan 6 kurssia kotona ja minulle itsenäinen opiskelu on huonoin mahdollinen vaihtoehto. Joudun antamaan kaikkeni ja vähän enemmänkin. Kulutin koulutehtävieni parissa enemmän aikaa, kuin lapseni. 

Kotikurssit on nyt selätetty, mutta kun ne sai päätöksen alkoi työharjoittelu. Olen paikassa, jossa ei pärjää, jos ei osaa tuotteita. Joten alkoi tuotteiden opettelu päätäpahkaa sekä myös uudentyöpaikan muut toiminta tavat ja tekemiset. Kaikki mitä kyseiseen työhön kuuluu. Taas vietin opiskelujen lomassa enemmän aikaa, kuin lapseni kanssa. 

Oikealla kädellä kotiaskareita, toisella kouluhommia ja kolmannen käden hankin lastani varten.
Onko ne kotityöt ja kodinylläpito naisen/äidin hommia, vai pitäisikö miehen/isän osallistua kotiaskariin vai nukkua puolille päivin ja lähteä suoraan sängystä töihin? Vaadin, että puolisoni osallistuu kotiaskareisiin yhtäpaljon, kuin minäkin. Mutta miksi tämä ei tule miehiltä automaattisesti " Ai kappas voisin täyttää tiskikoneen. " Meillä ainakin pitää aina sanoa, voisitko tehdä. Usein miten jää myös hommat  tekemättä.


-Tanja 

keskiviikko 26. lokakuuta 2016

TIKTAK..

Tiktak.. Kello käy ja päivästä loppuu tunnit kesken. Tein ajemmin koulu juttua kaiken sen ajan, kun olin iltaisin hereillä Olivian mennessä nukkumaan. Kun koulujutut olivat suht päätöksessään niin alkoi työharjoittelu. 

Oon viihtynyt mun työharjottelu paikassa todella hyvin. Kauhea tuotteiden ja tavaroiden paikkojen opettelu, mutta nyt oon kohta ollut kaksiviikkoa työharjottelussa ja omasta mielestä hyvin menee. Uuden oppiminen on väsyttänyt ihan hirveesti. Oon iltaisin todella väsynyt, joten kaikki ylimääräinen on pitänyt jättää pois päiväohjelmasta. pelkkä kodin pyöritys työpäivän jälkeen on riittänyt nopeaan nukahtimiseen illalla. 
Kaiken kiireen keskellä on myös tapahtunut kivojakin juttuja. Joka on antanut voimaa jaksaa arjessa ihan toisella tavalla. 

Meillä on kaksplus verkostobloggaajien kanssa käynnissä  äitien piristystä #YllätäÄiti Vaikka melkein unohdinkin lähettää paketin salaiselle ystävälleni niin silti sain sen viimein postiin. Toivottavasti paketin saaja pitää paketistaan. Tästä #YllätäÄiti on tulossa marraskuussa postaus sarja kaikkien osallistujien blogeihin. Saapuispa mun paketti jo!! En malta! 
Sekä mitä muuta.. No meillähän on Halloween pirskeet nyt lauantaina, joten olen käyttänyt illat myös koristeiden askarteluun! Tosin vasta yhden illan, mutta kyllä saan siihen kulutettua vielä muutaman tunnin, että kaikki askartelut olisivat valmiina. Ja en millään malttaisi odottaa, että pääsisin koristelemaan asunnon Halloween teemalla. Kaikkien on siis määrä pukeutua ja niin ihanaa, kun kaikki mun ystävät on niin innoissaan! En malttaisi odottaa, että näen kaikkien upeat asut ja meikit. 

Tosiaan, vaikka olisi oma jaksaminen kortilla ja väsyttäisi niin silti mulla pitää myös olla jotain odotettavaa koko ajan minkä eteen tekisin vähän juttuja ja odotan sitä jotain. Siksi ehkä väsymys tuntuukin suuremmalta mitä oikeasti olisi, koska en osaa olla tekemättä ei mitään. Monta rautaa tulessa koko ajana.

Virkkauksetkin vaan odottaa virkkaajansa ja blogi odottaa kirjoittajaansa. En lupaa, mutta yritän ryhdistäytyä. En ainoastaan blogin vaan kaiken suhteen, voisin jopa ottaa hetken rauhallisesti? Ilman minkäänlaisia suunnitelmia? Mutta kohtahan on jo joulu, pitäisi alkaa miettimään joululahja ostoksia... Hehe..

Onko tuttua tälläinen, että ette osaa olla tekemättä mitään, aina monta rautaa tulessa?

Ihanaa loppuviikkoa teille!
ps. Juhlitteko jo nyt tulevana viikonloppuna halloweeniä vai vasta seuraavana?

-Tanja 


lauantai 15. lokakuuta 2016

VALOKARNEVAALIT


Keskiviikkona lähdimme katsastamaan Linnanmäen valokarnevaalit. Oli tarkoitus saada otettua kivoja kuvia ihanista valoista, mutta olin höselönä unohtanut ladata kameran akun joten kuvat jäivät erittäin puolitiehen. Muutaman kuvan napsasin puhelimella, mutta ne myös näkyy, että ne on puhelimella rapsittuja. Harmittaa ihan hullunlailla, mutta ehkä pääsen tästä pettymyksestä yli. Ehkä joskus.. 
Olivia pyöri tukkahulmuten hurjan innokkaana laitteissa. Voi sitä pientä onnea, kun sai halata pelleä sekä sai kasvomaalauksen poskelle. Pieniä arjen iloja! <3
 Oletteko te käyneet jo valokarnevaaleissa? 


 -Tanja 

torstai 13. lokakuuta 2016

DIY- SOODASYDÄMMET

Kaikkien koulukiireiden keskellä olen silti kerennyt jo ajatella joulua, olemmehan jo syksyn paremmalla puolella. Kohta on joulu! Tai ehkä näitä sydämmiä jota leivoin ei niin joulukoristeina tarvitse ajatella voihan näillä koristella kaikkea muutakin! 
Nyt pitkästä aikaa ohjetta DIY- tekeleeseen. Ohje sydämmien tekemiseen on todella yksinkertainen. En muista mistä ohjeen pongasin, mutta halusin heti kokeilla sydämmien tekemistä. 

Tässä ohje soodataikinaan: 
2dl Soodaa
1dl Maissitärkkelystä
1,25dl Vettä

Kaulin
Muotteja
Ja jotain millä haluat tehdä kuvioita. Itse käytin iittalan kastehelmi tuikkukippoa.

Laita vesi, maissitärkkelys ja sooda kattilaan. Lämmitä miedolla lämmöllä siihen asti, kuin taikina alkaa kiinteytymään. (Saa aika rivakasti vatkata, jotta ei tule paakkuja.) Siirrä taikina kulhoon ja peitä se märällä liinalla. Anna taikinan olla märän liinan alla niin kauan, kuin taikinä ei ole enää kuumaa. 

Muotoilusa kannattaa olla suht ripeä, koska jos taikina kerkeää kuivumaan, sitä on vaikea kaulia. Taikina menee rikki. 

Kun olet muotoillut taikinasta sen näköisiä ja kokoisia, kuin haluat voi jättää kuivumaan yön yli pöydälle. Tai laittaa  yhdeksi tunniksi n75 asteiseen uuniin. Itse lämmitin miedosti uunissa ja sen jälkeen annoin vielä rauhassa kuivua yön yli. Taikina ei ollut kovettunut ihan valmiiksi uunissa. VALMIS! 

Muista tehdä reikä, jos haluat narulla laittaa roikkumaan! 
 Mitäs piditte soodasydämmistä? 

Oletteko joskus tehneet näitä?

Alas saa kommentoida ihania DIY- ideoita, tykkään paljon askarrella, joten kaikki ideat ovat tervetulleita! 


-Tanja 

maanantai 26. syyskuuta 2016

UUDET HIUKSET

Kohti talvea ollaan menossa ja oli aika saada muutosta hiuksiin. Olin pitkään pohtinut hiustenleikkausta. Mutta en silti vain ole raaskinut. 

Omaan paksut ja luonnonkiharat hiukset. Joten eihän niille ikinä mitään jaksanut tehdä. Siellä ne oli suurella takku nutturalla päänpäällä yötä päivää. Joten oli aika tehdä jotain. 

Mulla on ennenkin ollut lyhyet hiukset noin 2-vuotta sitten. Joten mulla kasvaa myös hiukset todella nopeasti. 
Pitkän pähkäilyn jälkeen oon todella ilonen, että mun ystävä leikkasi. Ihanan fressi ja kotonen olo taas tässä lyhyessä tukassa. Laittoon ei mee todellakaan kauaa aamusin. Joten ehkä mä rupean taas pitämään hiuksia auki! 

Lyhyen tukan seuraksena värikin vaihtui tummaan. Tykkään, tykkään ja vielä kerran TYKKÄÄN! 
 Mitäs te pidätte? Uskaltaisitteko itse? 

Ihanaa alkavaa viikkoa! 
-Tanja 

torstai 22. syyskuuta 2016

LUSH -Ocean salt

Sain toukokuussa kaksplussan kemuissa Goodiepagehihin kaikkia ihania tuotteita. Mulla tuotteiden testailu on jäänyt vähän tähän syksyyn. Heh. No parempi myöhään, kun ei milloinkaan! 

Kaapissa on ollut kutkuttamassa LUSH  -Ocean salt. Päätin vihdoin testailla kyseistä kuorintaa

Kuorinta on ihanan tuoksuista ja suuri rakeista. Joten en voinut kovin pyöritellä kuorintaa kasvoillani. Todella pintakuivaan ihoon pyörittely tuntuu epämukavalta, jos ei vähän kivuliaaltakin. Sekä merisuola, jota kuorinta sisältää kirveli ihoani. Mutta se on puhdistavaa, pesen kasvonikin suolasaippualla. Samanlainen tunne tuli tästä kuorinnasta kasvoille.  

Levitin Ocean salt kuorinnan koko kasvoille sekä kaulaan. Annoin vaikuttaa 10minuuttia ja pesin pois hellästi. (Jos haluat kuorivan vaikutuksen pyörittele suolakiteitä kasvoillasi kostein sormin ja huuhtele sitten pois.)  Kasvoilleni jäi todella pehmeä ja raikas olo. Tämä todella auttaa kasvojeni pintakuivuuteen. Joten herää kysymys, miksi testaan tuotetta vasta nyt? 

Luulen, että tästä tulee yksi uusi luottotuote kasvojeni ihon hoitoon. Tätä samaista kuorintaa voi käyttää myös vartalolle. Kuorinta kosteuttaa ihoa avocadon ja kookosen ansiosta. Limetti ja suola taas tuovat puhdistavan vaikutuksen iholle. 
Onko teillä kokemusta LUSH tuotteista tai tästä kyseisetä kuorinnasta? 

Tästä linkistä pääset suoraan LUSH sivustolle sekä kyseisen tuotteen.
  KLIK

Mitäs pidätte tälläisistä postauksista? 


 -Tanja 

#badmomlista

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen blogin Hanna laittoi alkuun #badmomlista -haasteen facebookiin ja blogeihin. 


Nyt on mun vuoro kirjoittaa teille MUN #Badmomlista. Arki ei meillä ole aina kovin tasaista, vaikka sen kuinka haluaisinkin olevan. Joten välillä täytyy mennä sieltä mistä aita on matalin. Olen laiska äiti ja välillä menen äidinroolia rimaa hipoen. Mutta se on elämää, ei kannata tressaantua. 

  • Annan Olivian välillä syödä aamupalan meidän sängyssä, kun yksinkertaisesti haluan vain maata lämpimässä peiton alla. Samalla aamupalaa syödessään hän katsoo lastenohjelmia. 
  • Olen todella todella laiska siivoamaan. 
  • Olivian huoneen olen siivonnut viimeksi ömöm.. En muista..
  • Välillä (useasti) pyykit ovat jääneet koneeseen joten ne joutuu pesemään uudestaan, silkkaa laiskuutta. 
  • Joten yhtä hitaasti puhtaat vaatteet löytävät kaapiin, ei juuri koskaan. 
  • Ulkoilemme viikonloppun vain pakolliset. Puistoilut jätämme yleensä arkeen. En vain jaksa kykkiä puistossa.
  • Käytin kesällä mielummin vaippaa Olivialla, kuin olisimme harjoitelleet ahkerasti pottailua. Koska se tuntui niin vaikealta, kaikkien kesänreissujen ohella. 
  • Olen huomannut hermostuvani erittäin helposti Olivialle asioista, varsinkin niistä jota saa toistaa miljoona kertaa päivässä. 
  • Emme syö melkeen koskaan yhdessa samaan aikaan. Helpompi vain laittaa lapsi syömään ja odottaa lapsen nukahtamista ja syödä sen jälkeen ihan totaalisen rauhassa.
  • Lahjon lapseni pastillilla, karkilla sekä suklaamunilla. Viimeksi hän sai suklaa munan hienosta pottakäyttäytymisestä. 
  • Olen pettänyt muutamaan otteeseen lupaukseni. 
  • Olivia ei ole ikinä syönyt D-vitamiini tippoja, koska en jaksanut kuunnella sitä huutoa. 
  • Ruokaympyrämme ei ole joka päivä kuin  oppikirjasta. 

Ja lista senkuin jatkuisi.. Mutta ei nyt kaikkia kerrota.

Joten nyt haastan teidät kaikki tekemään tän! 

-Tanja 

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

S Y K S Y

Syksy tekee vihdoin tuloaan. Tykkään syksystä todella, koska ne värit mitä syksy tuo tullessaan on vain jotain niin ihanaa! Ihanan kirpakka ilma! Aluksi aamut tuntui ihan kauheen kylmiltä, mutta nyt niihin on jo tottunut. Ihanan raikasta! Mikä on sun lempivuoden aika? 

Meillä syksy on alkanut flunssan merkein. Onneksi se olen vain minä, joka flunssaa on potenut viikko toisensa jälkeen. Onneksi sillekkin on löytynyt syynsä. 
Meidän syksyyn kuuluu, sellaista että vihdoin Olivia on saanut uuden päiväkotipaikan lähempää. Hyvästi aikaiset aamut! <3 Huomenna on ensimmäinen tutustuminen uuteen päiväkotiin ja tätä äitiä vähän jännittää! Ehkä suotta, mutta onhan se uusi erilainen tilanne varmasti koko perheelle. Toivottavasti Olivia sopeutuisi hyvin! 

Mulla alkaa kohta viimeisen vuoden sekä ihan viimonen työharjottelu. IIK! Niin lähellä valmistumista, mutta silti niin kaukana. Kouluhommia olis joka sormelle ihan riittämiin, mutta kun alkais vaan tekemään niin sais niitä pois alta, mutta oon erittäin laiska ryhtymään hommiin. 
 Tälläistä tänne! 
Mitäs sinne? 

Muutamia postauksia olisi jo korvantakana muistissa, mutta mistä repiä kaikki aika? Tulossa on ainakin " Kun isi pukee lapsen vs Kun äiti pukee lapsen " Olkaahan siis kuulolla! 

ps. Samasta padasta -Keittokirjan arvonta vielä tämän illan blogissa sekä instagramissa! 


Ihanaa sunnuntai-iltaa sekä ihanaa alkavaa viikkoa! 
-Tanja