Kaksplus.fi

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Äidin ei tarvitse olla yksin

Huomaatteko, että oon enemmän ollut täällä bloginkin ääressä, kun mä oon lomalla? Mä huomaan ainakin itse sen. Vaikka ei aina ihan hirveen tärkeetä asiaa olekkaan, mutta nyt mulla on pitkästä aikaa sellanen tunne, että on hyvä fiilis tulla tänne näpyttelemään pieniä tekstin pätkiä. Jossain vaiheessa tänne kirjottaminen toi tressia ja ahdistusta. Mietin usein onko pakko, kun edellisestä postauksesta oli kulunut jo viikonpäivät. Ikinä ei ole pakko, mutta ahdisti, jos en kirjoitellut. Vaikka tuntu, että silloin tuli todella huono tekstiä, vaikkei se ikinä tule olemaan parasta laatuankaan. 

Ennen mulla oli ihan kauhee kiire koko ajan joka paikkaan ja tuntu, ettei aika riitää mihinkään ylimääräseen. Sekin ahdisti. Tuntu, että kaikki mun lähellä olevat kärsi mun olemattomasta kiireestä ihan hirveesti. Varsinkin Olivia. Koulu vei kaiken mun energian, sen jälkeen kotihommat oli koko ajan takaraivossa ja mikäs muu se vielä oli, joka vie aika paljon multa aikaa.. Ainin MUN LAPSI! Hävettää myöntää kuinka vähän Olivia on multa saanut ja itseasiassa nyt sen vasta huomasin/tajusinkin. Lomalla näkee asiat ihan eritavalla. Nyt lomalla me ollaan nautittu toistemme seurasta täysin siemauksin. Kohta ollaan oltu viikko lomalla ja se tuntuu oikeesti tosi hyvältä. Mua ahdistaa pysähtyä viikonlomille koulusta, koska sen viikon jälkeen palaaminen sorvin ääreen on niin hemmetin vaikeeta. Joten mielummin paahdan täysillä koko ajan ja sitten huomaankin olevani todella loppu. Onneksi nyt nautin tästä lomasta! 
No lätinät sikseen ja sitten siihen asiaan mitä lähdinkin teille kirjottelemaan. Mun ystävä kirjoitteli äiti kavereista sen omaan blogiin. Aloin miettimään asiaa ihan kunnolla. Meillä oli ennen tiivis mammaporukka. Nähtiin useasti ja viihdyttiin yhdessä. Tehtiin kesäsin rannoille treffejä sekä jokainen sai olla omassa kotonaan välillä emäntänä. Kaikilla oli vähän eri ikäsiä lapsia joten melkeen kaikille lapsille oli jos jonkin ikästä seuraa. Nyt kaikilla on nykyään ihan omat jutu, jotkut töissä ja jotkut muuttaneet eri paikkakunnalle. Tottakai kaikkien elämäntilanteet muuttuu, lapset kasvaa ja sitä rataa. 

Mutta oon silti onnekas, oon saanut muutamia ihania ihmisiä mun ja Olivian elämään. Ja osa vanhoistakin on pysynyt tiukasti mukana matkassa! 

Silti välillä on erittäin yksinäinen olo, en tiedä miksi. En vain voi mun yksinäisyyden tunteelle mitään. Varsinkin näin lomalla, kun olis aikaa tehdä sitä sun tätä, mutta jotenkin olisi kiva aina tehdä mammakavereiden kanssa, eikä yksin oman taaperon kera. Lapset saavat seuraa toisistaan ja äidit toisistaan. Oon oikeesti niin puhelias ja sosiaalinen ja lähelleen kaipaava ihminen niin välillä päivät, kun ei oo mitään tekemistä saa kyllä aivot hyrräämään ja miettimään asioita. Muista äideistä saa vaan niin paljon enemmän virtaa tavalliseen arkeen. Enhän mä ole yksin, älä ole sinäkään! ♥ 

♥ Kuvat sinäänsä liittyy aiheeseen, koska tänään kävi kummityttö kylässä joten syötiin super hyper hyvä välipala tyttöjen kanssa. 

Onko teillä paljon äiti kavereita ja lapsillanne lapsi kavereita? 


-Tanja

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

PÄIVÄ PUUHAMAASSA


"Puuhamaa on paras paikka puuhamaa on iloinen puuhamassa viihdyt vaikka koko päivän kesäisen.."

Aamulla herätessäni katson aina ensimmäiseksi puhelinta. Tällä kertaa huomasin viesteissä kutsun puuhamaahan! Äkkiä sängystä ylös ja uimapuvut reppuun ja menoksi. Lahdesta ei aja, kuin tunnin puuhamaahan. Joten matkakaan ei ollut mikään pitkä ja tuskainen matkustettavaksi. Meillä ei ollut eväitä tai mitään, kun tuli niin pikainen lähtö, joten käytiin matkalta hakemassa juomista ja jotain pientä syötävää.

Alle 3-vuotiaat lapset pääsevät puuhamaan ilmaiseksi, joten vain aikuinen maksaa itsestään, jos lapsi on vielä alle 3-vuotias napero. Hinta nyt ei ollut mikään kauhean korkea 25e ja samalippu käy koko päivän ja koko alueella. Mutta mielestäni taas siihen nähden kallis, koska enhän mäkään siellä juuri mitään tehnyt. Olivia oli vielä niin pieni niin eihän sekään päässyt kaikkii kohteisiin siellä. Ja kun lapsi mukana niin silloin mennään lapsenehdoilla paikasta toiseen. Moniin paikkoihin siellä oli 100cm tai siitä ylöspäin pituusraja. Siellä oli hienot kiipeily telineet esimerkiksi, mutta asumme lahdessa ja täällä on ilmainen perhepuisto missä on paljon kiipeilytelineitä ja liukumäki joten hain vähän enemmän puuhamaalta. Mutta ei hätää pidimme silti reissusta ja oli paljon kivoja juttuja! 

Paikkahan on vanha ja lapsena itsekkin käynyt siellä. Paljon grillipaikkoja ja penkkejä joka nurkassa, varjossa sekä auringossa. Muutama jätskikojukin osui silmään. Harmiksi meillä ei nyt tällä kertaa ollut omia eväitä, joten ei sen tarkemmin käyty grillipaikkoja katsomassa. Ehkä paikkaa voisi kunnostaa jollain tavalla. Fiilis paikasta jäi vähän, että se on todella kulahtanut. Mutta emme antaneet senkään häiritä.

Viimeseksi mentiin uimaan. Uima-altaat oli musta todella siistejä ja löytyi kaksi lasten uima-allasta. Jossa lapsilla oli ihmeteltävää. Päivän kohokohta taisi olla tämä uimahetki. Siellä päästiin polskimaan oikeen urakalla. Pieni surkuhan siinä tuli, kun joutui lähtemään pois, kun huulet sinisenä ja muutenkin kylmä. Saunan kautta kotimatkalle!

Onko tämän ikäisille lapsille muita kivoja huvipuistoja? Muumimailmaan on tarkoitus lähteä loppukesästä tutustumaan, koska meille on kuoriutunut tuore muumifani!

Tälläiset ihanat kesäreissut ovat niin ihania! 

-Tanja  



lauantai 25. kesäkuuta 2016

JUHANNUS'16


OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE! 

Me nautittiin tästä juhannuksesta täysin siemauksin!
 Ihanien ystävien ja hyvän ruuan kera! 
 Kuvat varmasti kertovat, kuinka ihana juhannus meillä oli. 
Nauttikaa loppuun asti!

 -Tanja 

tiistai 21. kesäkuuta 2016

ÄITI VAI ISI TAAPERON MIELESTÄ?



Kello on jo yli kymmenen ja taaperomme ei nuku vieläkään.. Hermoja ja hampaiden kiristelyä on ollut jo jonkin aikaa tässä talossa. Ainakin äidillä, josei muillakin perheen jäsenillä. Vauva-aikana marmatin siitä, kun meillä äitivaihe oli mielestäni tosi ärsyttävää ja raskasta. Ja odotin sen vain menevän ohi, niinkuin nytkin odotan isivaiheen menevän ohi.

Mutta kumpi sitten miellekkäämpää? -Vauva-ajan äiti vaihe, joka tarkoitti meillä sitä, että äiti ei saa poistua näkyvistä hetkeksikään. Tai muuten alkoi suunnaton parkuminen. Sydäntä särkevä itku, josta olisi voinut luulla, että jotain kamalampaa olisi jopa sattunut. Vaiko- Taapero-ajan isivaihe, joka yksin kertaisesti tarkoittaa sitä, että äiti ei saisi edes hengittää tässä talossa, kun käsketään lopettamaan taaperon toimesta. 
Mulla alkaa tulla henk.koht raja vastaan tässä uhmanosa-alueessa. Ihan uskomattoman ärsyttävää ja suoraan sanoen vituttaa! Kun isi on lähettyvillä, kotona silloin äiti ei saa tehdä mitään. Äiti ei saisi istua sohvalla, koska se on isin paikka. Äiti ei saisi istua ruokapöydässä, koska isin pitää saada istua juuri siinä missä sillä hetkellä istun.. Äiti ei saa edes sanoa huomenta, kun aletaan parkumaan isiä. Olen jämpti enkä taivu taaperon tahtoon. Mutta raja mulla alkaa tulla vastaan siinä, kun en jaksaisi enää kuunnella turhanpäiväistä raivoamista siitä, kun en edes saisi olla kotonani siinä missä haluan. Aina olen mukamas väärässä paikassa taaperomme mielestä. Onko tälläinen isivaihe yleistä? 

Vaikka kuinka yritän olla rauhallinen ja pitkäpinnainen, joka ei todellakaan ole kuulunut luonteeseeni ennen taaperoa niin silti tuntuu, että tekisin kaiken väärin, vaikka tiedän, että en todellakaan tee! 

Tälläistä meillä on ollut nyt about kaksi kuukautta. Ainahan Olivia on ollut isintyttö, mutta koko aijan vaan pahenee. Ihme raivotar hänestä on tullut! Turha miettiä miksi olen niin uupunut kokoajan. Tekisi mieli olla koko ajan jossain muualla, kun kotona. Toivon todella, että tämä uhma helpottaisi kohta meidän perheen osalta! 

Vinkit ovat tervetulleita! 

-Tanja 
-

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Kihlajaiset

Nyt on taas yhdet juhlat juhlittu, nimittäin Kallen veljen kihlajaiset. (Omaa sormusta odotellessa.) Nyt kummiskin ollaan taas kotiuduttu kotiin reissun jälkeen, joten aika taas näpytellä postausta teille. 
Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni porissa ja samalla näin ihanaa Liinaa ja Oliveria! Olin ihan hukassa koko kaupungissa, mutta onneksi Liina autto mua suunnistamaan siellä. :) 

Lahjaksi ostettiin kihlajaisparille iittalan skumppalasit sekä iittalan kastehelmi shottilasit. Sekä kimalteleva skumppa! Juhlat oli ihanat ja kaikki oli niin ihanasti laitettu esille ja koristeltu. Mutta kyllä mä vaan sanon, että ihana palata kotiin!! 

Mulla on enää kaksi päivää lomaan. en millään enään malttaisi odottaa loman alkua, mutta kohta se loma alkaa! Juhannus ovella ja muutamat juhlat vielä kesällä. Meillä ei oo ikin ollu näin paljon juhlia yhtenä kesänä niin tää on ihan hullua, koko aika saa olla reissaamassa. Seuraavaksi kummitytön ristiäiset! <3 

Mitä suunnitelmia teillä on juhannuksena? Meillä ei mitään kummempia, päätettiin lähteä kaverille grillaamaan lasten kanssa. 

Ihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille!! Olisko  teillä ollut jotain tiettyjä postaus ideoita mistä haluaisitte mun kirjottelevan?


 ps. Meidän arkea voi seurailla snapcahtista nimimerkillä ttanj , Sekä instagramista nimimerkillä @kauniskaruselliblogi Blogi päivittyy kesällä vähän epätasaiseen tahtiin, joten noista kannattaa seurailla meitä!


-Tanja

tiistai 14. kesäkuuta 2016

NYT ON LUPA KYSYÄ

Pitkästä aikaa kysymys postaus. Nyt voit kysyä minulta mitä vain. Kohtuuden rajoissa tietenkin, en julkaise tai vastaile törky kommentteihin. :) Mutta kiinnostaako minun tulevaisuuden suunnitelmat vaiko meidän ensi viikon suunnitelmat? Taikka ihan vaan kengän koko. 

Vastaan kysymyksiin, kun niitä on mielestäni tullut riittävästi. EIKUN KYSYMÄÄN! 

-Tanja 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

JUHLAA, JUHLAN PERÄÄN

Taas on kotiuduttu yhdistä juhlista. Oon niin ylpee tosta pikku mimmistä. Ajettiin eilen 5h 30min mummolaan ja se oli koko automatkan niin nätisti. Sekä tänään kirkossa istui kans niiiiiiiiin nätisti puoltoista tuntia, etten voi käsittää sitä. Meinattiin Olivian kanssa jättää kirkko kokonaan pois, mutta päätin olla uhkarohkea ja lähteä kokeilemaan, koska oltashan me päästy sieltä etukäteen poiskin, Niinkun sitten lähettiinkin sen puolentoista tunnin jälkeen, kun ihmiset alkoivat menemään ehtoolliselle niin siinä meni Olivian raja, kun muut sai kävellä ja hän ei. Kyllä tää mimmi osaa vaan aina yllättää ihan super hyvin. Ylpeä äiti! Olivia halus istua melkeen koko toimituksen ajan mummon sylissä, mikään muu ei kelvannut.

Lähdettiin heti tänään ajamaan kotiinpäin juhlien jälkeen. Paluu matka meni yhtähienosti. Sekä Olivia sai käydä ostamassa matkalla jäätelöä, kun mummo sujautti Olivian kätösiin lähtiessä jätskirahan. Vähän Oliviaa kyllä harmitti, ettei saanut jäädä mummolaan. Justhan se vasta just ennen vappua oli siellä pitkän tovin. Olis silti halunnut jäädä mummon pöperöiden luokse.

Huomenna palataan taas arkeen ja koulu kutsuu. Parisen viikkoa vielä pitäisi jaksaa ja sitten voin nauttia lomasta!! Ens viikonloppuna taas pakatanaa (en varmaan edes jaksa purkaa nykyisiä) laukut ja lähdetään taas juhlimaan!

Ihanaa alkavaa viikkoa teille, yritän päästä kirjoittelemaan lähiaikoina vähän enemmän tekstejä. <3

-Tanja 




keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Disney prinsessat tuovat pahan olon

Mä en tiedä oikeen mistä mä aloittaisin tän postauksen. Tutut ja ehkä mua seuraavat tietääkin, että en oikeen välitä "lapsellisista" vaatteista ja asuseista. Meidän neidillä on pikkuakuis tyyli mun sanojeni mukaan. Ei printtikuvioita, eikä disney prinsessoja tai mitään muutakaan tuollasta. Hyi yrjö. 

Olivia on halunnut pitkään laukkua, siitä on tullut aivan mahtava kassialma. Kantelee mun laukkua aina pitkin kämppää. No päätin, että ostan neitokaiselle oman jota saa kanniskella ihan rauhassa. Mutta ihan oikeesti mistään kaupoista ei löytynyt mitään omaa silmää miellyttävää. H&M täynnä forzen laukkuja ja niitähän ei meille tule!! Joten Olivia valitsi Br lelusta tuollaisin muovisen kassin missä oli ponnareita ja pinnejä. Sai luvan kelvata äidillekkin. 

Olivia ei osaa vielä oikeen sanoa kaupassa mitä haluaa, mä en tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Saan vielä ostaa oman maun mukaan vaatteita ja muista asusteita. Mutta entäs, kun Olivia alkaa pyytelemään frozen paitoja ja sun muita hirvityksiä?
Olenko mä ilkeä siinä vaiheessa, kun en vain osta sellaisia tavaroita ja vaatteita Olivialle siinä vaiheessa, kun hän osaa itse pyytää ja toivoo, vaikka joululahjaksi jotain tiettyä frozen laukkua. Ja tasan siksi olla ostamatta, että ne ei miellytä äidin silmää. Onko reilu kaksi vuotiaalla oikeus päättää, mitä hän haluaa pukea?

Pitääkö mun sitten vain ostaa niitä, kun nään sen ilon pienen neidin silmissä, kun saa jotain toivomaansa, vaikka olisi se frozen?! Tottuuko mun silmä niihin disneyn prinsessa vaatteisiin? 

Postaus ei ole kenellekkään frozen tai muiden prinsessojen faneille ilkeily mielessä kirjoitettu. Kaikillahan on oma maku vaatteissa. Mutta tässä postauksessa halusin tuoda julki mun maun ja kuinka toimia, kun neitokainen joskus (varmaankin lähiaikoina) haluaa frozenia tai muita prinsessa printtejä, vaikka se ei iske äidin silmään olleskaan. 

Oletteko näitä disney prinsessa faneja vai ette? 


-Tanja 

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Onnellinen kummitäti

Lauantaina vietettiin ihanaa kastejuhlaa, minä sain kummin nimikkeen ja kummityttöni sai kutsumanimekseen Ida. Tiesin nimen jo valmiiksi, joten halusin kastelahjaan myös kaiverruttaa tulevan nimen.

Juhlat jännittivat mua ihan hirveesti, koska Kalle jäi töiden takia kotiin. Mietin, miten Olivia kerkee kastetoimituksen aikana myllätä koko asunnon ja käydä napsimassa vähän herkkuja pyödältä. Taisin nähdä untakin, kuinka Olivia kiljuu ja metelöi toimituksen aikana. Onneksi kaikki meni suht hyvin. Loppua kohden ei enää niin jaksanut olla paikallaan saatikka hiljaa, mutta onneksi juhlaväki oli todella ymmärtäväisiä.

Juhlakalu oli hienosti koko päivän. Nukkui kastetoimituksen ohikin niin tyytyväisenä. Niin pieni ja viaton neitokainen.


 Oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille, ensi viikonloppuna taas toiset juhlat. 

  - Onnellinen Kummitäti <3